Bloggaamisen sielunelämää

2013-03-18 17.24.49

Aiemmin tällä viikolla sain kommenttiboksin kautta kuulla, että minun pikkublogini oli listattu Suomen kuudenneksi luetuimmaksi matkablogiksi. Uskomatonta! Mutta niin vain oli Cisionin tiimi listannut, kurkatkaapa täältä Top 10. Kriteereinä oli käytetty linkitysten ja kävijöiden määrää ja Cisionin mukaan vertailussa arvioidaan myös todennäköistä suosiota tulevaisuudessa. Tämähän vasta mielenkiintoista, heheh. Suosittelen kurkkaamaan linkin muitakin blogeja, jos ne eivät ole ennestään tuttuja, siellä on nimittäin hyviä blogeja matkakuumetta kohottamaan. Aika yllätys oli päästä tuolle listalle, vaikka arvelinkin että ei kaikki siellä ruudun toisella puolen taida olla sukulaisia..;) Mutta että pääsin moiseen joukkoon listatuksi mukaan on aivan hurjan jännittävää!

Vaikka tällä hetkellähän tämä ei ole perinteinen matkablogi, paremminkin ulkosuomalaisuusblogi, mutta nuo kaksihan ovat aika lähellä. Ja tuleehan sitä reissauksesta ja siihen liittyvistä asioista paasattua, vaikka ei reissua olisikaan suunnitteilla. Ainahan se reissaus on mielessä jollain tasolla! Seuraavasta reissusta voin paljastaa sen verran, että sen totetuminen riippuu täysin hyvästä säästä, mutta toivon mukaan luvassa on erityylistä reissausta luonnonhelmassa- Elokuun alussa olisi nimittäin tarkoitus suunnata New Yorkin osavaltion puolelle teltan ja rinkan kera! Ihan vielä ei säätiedotteet yllä sinne asti ja eikä niihin kyllä olisi luottamista, vaikka yltäisivätkin. Mutta toivotaan parasta!
2013-07-12 21.12.16
Kanadassa eläminen, asuminen ja etenkin työskenteleminen tuntuu kovasti kiinnostavan teitä lukijoita, nimittäin suosituimmat hakusanat joilla blogiin on löydetty ovat jo pitkän aikaa olleet “työlupa Kanadaan” tai “töihin Kanadaan” ja muihin samantyylisiin yhdistelmiin. Kunpa vain tänne tulo työmielessä olisi helpompaa! Nyt vasta jälkeenpäin olen hoksannut, kuinka otolliseen aikaan saavuin itse tänne ja hain menestyksekkäästi työlupaa. Alunperinhän tarkoitukseni oli olla Australiassa paljon kauemmin, mutta jos olisin jäänyt nauttimaan rantapummina olosta pidemmäksi aikaa, olisi Kanadassa alku ollut paljon takkuisempi, sillä samoja vuoden työlupia jolla itse aloitin, myönnettiin vain noin puoli vuotta Kanadaan muuttoni jälkeen. Puskaradion mukaan Suomella ja Kanadalla olisi suunnitteilla working holiday sopimus. Kovasti se näyttää aikaa vievän, mutta eiköhän se sieltä vielä jonain päivänä saada aikaiseksi!

Minusta on hirveän mukava kirjoitella kuulumisia tänne blogiin ja sillä tavoin pitää yhteyttä muihin suomalaisiin, niin tuttuihin kuin tuntemattomiinkin, Suomessa ja ulkomailla asuviin. Etenkin kommenteista ilahdun aina! Kirjoitustahti on aikalailla asettunut tähän kerran viikossa tahtiin, vaikka mielelläni lisäisin sitä hieman. Mutta nuo työt aina haittaavat vapaa-aikaa, eikä sitä kuuluisaa joutoaikaa aina tahdo löytyä tarpeeksi. Mutta ehkä vielä jonain päivänä täältä postaillaan pari kertaa viikossa! Muitakin kehitysideoita on mielen päällä aina vaihteleva määrä, mutta päällimmäisenä taitaa olla kuvituspuolen kehitys. Olisi niin ihanaa käydä vaikka ihan jollain valokuvauskurssilla ja hankkia kunnon kamera. Vaikka onneksi tuolla  paremmalla puoliskollani on ihan kelpo kamera, mutta se ei kyllä pääse mun mukaan reissuihin tai juuri talon ulkopuolelle ilman vahtia.. Kertonee jotain mun kameran käsittelytaidoista! Mutta ainahan sitä voi oppia uutta, sanon minä. Toisaalta isomman kameran kanssa matkaaminen on aina arvelluttanut minua, kuinka sellaisen selvästi kalliin (lue: varastamisen arvoisen) laitteen kanssa uskaltaa edes mennä minnekään, etenkään jonnekin, jossa elintaso on paljon alhaisempi ja varkaudet yleisiä? Kuinka sen saa reppureissaajan lookkiin kuuluvaksi, niin että se on turvallisesti mutta huomaamattomasti mukana? Jos jollakulla on vinkkejä tähän, niin kertokaa ihmeessä! Jos tämän asian ratkaisen, niin uskaltaisin harkitakin paremman kameran hankkimista.
2013-07-12 20.57.57
Ja tähän loppuun vielä todettakoon, että on se vaan ihanaa olla suomalainen kalkkilaivan kapteeni näin kesähelteillä. Ottawassa on ihanan kuumat kesäilmat (tosin tuosta ihanuudesta alan olla kohta jo eri mieltä) ja tietenkin sunnuntaita piti viettää jäätelöä syöden ja ulkona hengaillen. Aurinkorasvaa oli päällä reilu kerros, suojakerroin 30 ja paikoin 50 ja mitäs oli tuloksena? No lähestulkoon palanut selkä (vielä ei uskalla arvailla lopputulosta) ja muutoinkin aika punakka olo. Myönnän avoimesti, että tänään haaveilin ensi kerran tälle kesälle kirpakoista syyspäivistä, jolloin voi laittaa taas takin päälle, käyttää uunia päällä, juoda lämpimiä juomia, pitää pitkiä housuja..Ja sitä rataa. Mutta noh, kai tässä vielä pari kuukautta jaksaa kesää vietellä. Jännä juttu tuo kesä; monta kuukauttta sitä odotetaan kuin kuuta nousevaa ja sitten kun kesä näyttää parastaan (eli +30 ja ilmankosteus huipussaan), niin sitten ei voi siihenkään olla tyytyväinen. C’est la vie!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

CommentLuv badge