Huijauksia matkalla

beach horse

Käsi ylös ne jotka ovat joutuneet reissun päällä turistihuijauksen tai vedätysyrityksen kohteeksi! Täällä ainakin nousee tassu pystyyn. Ei ole kauaakaan siitä, kun Väli-Amerikan reissulla ovelasti huijattiin matkakassasta siivu, tosin muutaman kerran osasin olla terävänä ja huomasin huijauksen ajoissa. Tässäpä siis varoitukseksi teille muutamia esimerkkejä potentiaalisista huijauksista matkalla.

Matkaajat joutunevat huijauksen kohteeksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa, missä vain otollisia tilaisuuksia tulee huijareille vastaan. Itse olen onneksi tähän asti välttynyt suuremmilta huijauksilta, mutta jotain pientä on kuitenkin sattunut.

Yksi kuuluisimmista huijauksista lienee taksikuskin vakuutus siitä, että matkaajan varaama majoitus on huono / suljettu/ palanut poroksi just eilen ja niin edelleen. Tähän olen aina ollut varautunut taksimatkoilla, mutta koskaan ei ole vielä tullut tämä tilanne oikeasti vastaan. Ehkä tämä on urbaanilegenda?

SJDL
Väli-Amerikan reissulla suurin osa onnistuneista ja epäonnistuneista huijauksista liittyi ehdottomasti valuuttaan. Matkakassana oli USAn dollareita, Costa Rican coloneita ja Nicaraguan cordobia, joten aika useasti sai pohtia, että hei onko 100 cordobaa liian paljon tästä palvelusta / tuotteesta. Sekä Costa Ricassa että Nicaraguassa voi maksaa USAn dollareilla ravintoloissa, kahviloissa, hotelleissa jne mikä on ensi ajatelmana tosi kätevää. Mutta kun maksat esimerkiksi kahvin $20 setelillä ja saat takaisin läjän Nicaraguan cordobia, onkin melko hankalaa alkaa laskemaan että hei paljonko mun pitäisi saada takaisin. Itselleni ainakin, kun matikkapää ei ole mitenkään vahvin ja valuutat menee muutenkin sekaisin. Eihän joka paikassa tietenkään välttämättä huijata, mutta tilaisuus on ainakin todella otollinen.  Eli huom huom Väli-Amerikan suunnille matkaavat; USAn dollareilla voi maksaa tuotteita ja palveluita, mutta vaihtorahan saat paikallisena valuuttana!

cafe
Tämä ei nyt oikeastaan ole huijaus, mutta jotain mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Monesti hinnat ovat ilmoitettu sekä paikallisessa valuutassa, että dollareissa. Kävimme Marin kanssa Nicaraguassa kahviplantaasin kierroksella ja opastettu kierros maksoi $6 tai muistaakseni 130 cordobaa (vähän alle $5) ja vaikka ostimme mukaan vielä isot vesipullotkin niin tuli halvemmaksi maksaa cordobissa kuin dollareina.  Joissain paikoissa laskeskelimme, että hinnat olivat aika samoja maksoipa kummalla valuutalla tahansa, mutta useasti tuli vastaan tämä tilanne, jossa paikallisella valuutalla maksaessa pääsi halvemmalla.

shop
Jordaniassa taksimatkan hinta oli kummasti muuttunut matkan aikana, vaikka se oli etukäteen sovittu. Tässä oli sinänsä kummallinen tilanne, että henkilö A oli luvannut taksin hinnan, mutta tämä henkilö oli lähinnä englantia taitava “sisäänheittäjä”, joka opasti meidät taksikuskin luo. Perille päästyämme jätimme tipin ja maksun kuskille, mutta hän tuumasi että eihän tämä ole läheskään tarpeeksi. Hetken aikaa siinä meni selkatessa, jossa en itse ollut mukana koska taksikuski puhui vain seurueen ainoalle miesjäsenelle. Muistelisin, että maksoimme mitä aioimme ja jätimme taksikuskin huutelemaan peräämme. Eli kannattaa aina sopia hinta kuskin kanssa, vaikka lapulle kirjoitettuna jos ei yhteistä kieltä löydy!

Väli-Amerikan reissun viimeisenä iltana herkuttelimme Marin kanssa pizzalla ja maksoimme laskun puoliksi Costa Rican coloneilla. Myyjä otti maksun vastaan ja antoi takaisin nivaskan seteleitä molemmille. Vasta jälkikäteen huomattiin, että Marin olisi pitänyt saada takaisin tyyliin 3000 colonia (n. $5) eikä 300 colonia (n. $0.5)!  Näitä vastaavia tilanteita tuli vastaan etenkin Costa Rican pääkaupungissa San Josessa, jossa varmasti ollaan tottuneita turisteihin.

main street
Mulle kävi samantyylinen tilanne San Josessa ruokakaupassa. En ollut varma paljonko ostokseni maksaisivat, joten pidin kädessäni 2 x 2000 colonin seteliä. Ostokseni maksoivat n. 1800 colonia, mutta jostain syystä annoin kassaneidille kuitenkin molemmat 2000 setelit. Sain takaisin 200 colonia kolikkoina. Hoksasin tämän melkein heti kun kävelin kassalta pois, jotan palasin kassaneidin luo ja sanoin joitain et “hei mä taisin maksaa äsken 4000 mut sain takaisin vain 200..” ja myyjä mitään sanomatta antoi 2000 takaisin! Eli ruokakaupassakaan ei ole turvassa huijauksilta, vaikka tämä nyt olikin otollinen kun itse annoin liian paljon rahaa.

Yksi ilmeisen suosittu kikka taksikuskien keskuudessa lienee myös se, ettei ole antaa vaihtorahaa -Mikä tietenkin selviää vasta kyydin jälkeen perillä. Meidän taksikyyti San Juan del Surin rannoille piti maksaa $4, mutta kas kuskilla ei ollutkaan antaa viitosesta takaisin. Hetken aikaa neuvoteltuamme pyysin saada vaihtorahat paikallisena valuuttana, johon kuski nyrpeänä suostui. Ei tosiaan mistään isosta asiasta ollut kyse, ennemänkin periaatteesta. Ja jos muistan oikein, niin tämä kyyti maksoi cordobissa enemmän kuin dollareissa, joten Mari oli jo maksanut hieman enemmän kun neljän dollarin arvosta. Näin ainakin muistelen, Mari varmaan korjailee, jos meni ihan metsään muistamiset? 😀

wall
Ja vielä viimeisenä muistutus rajanylityksistä. Monesta maasta poistuttaessa tai sinne mentäessä on tiedossa jonkinlainen maksu, viisumimaksu tai muuten vain. Joka paikassa ei näin tietenkään ole, joten kannattaa etukäteen selvittää pitääkö maasta X poistuessa maksaa mitään ja minkä verran, vai yrittävätkö rahaa pyytävät tullimiehet vedättää turistia. Itselläni oli mukana Lonely Planetin uusin painos, joka oli n. 6kk vanha ja siinä mainittiin että Nicaraguaan mentäessä pitää maksaa $5. Rajalla kysyivätkin sitten $13, joten olin epäuskoinen. Käytäntö oli kuitenkin muuttunut, sillä saimme virallisen Nicaragua Tourism Boardin lipukkeen, jossa hinta oli selvästi musteella painettu $10. Ne ylimääräiset kolme dollaria menivät sitten siitä hyvästä, että linja-autokuskimme hoiti passinleimaukset jne puolestamme, kun me vain odottelimme.

nicaragua
Eli joskus asiat oikeasti maksavat enemmän kuin kuvittelit, mutta kannattaa silti olla varovainen eikä mitään kyselemättä maksaa heti mitä kysytään. Mitenkäs teillä kanssareissaajat, onko teillä hyviä vinkkejä huijauksien välttämiseen tai varoittavia esimerkkejä?

Loppuun viedä mainittakoon, että tämän postauksen kuvat ovat kaikki Nicaraguan San Juan del Surista.

 

10 Comments

  • Inka says:

    Mulla on yllättävän vähän huijauskokemuksia, ja pahimmat taitaa olla Istanbulista. Eipä sielläkään mua ihan hirviästi huijattu, mutta vieläkin nyppii ylihinnoitellut kebabit, joista jouduttiin maksamaan mansikoita sen vuoksi, ettei tajuttu tarkistaa vielä tilaushetkellä hintaa vaan luotettiin sokeasti listahintaan. Se tuntui erityisen ikävältä just sen vuoksi, että siellä oli kuitenkin se lista. Ehkä oltaisiin voitu tappelemalla saada oikeutta, mutta jostain syystä oltiin vaan tosi pöyristyneitä siitä hommasta ja maksettiin melkein mukisematta. Ja voit arvata ettei semmoisen jälkeen enää kebab juuri maistunut!

    Muutenkin Istanbul oli aika huijausrysä, kaupungin perinteinen harjahuijaus näkyi moneen otteeseen, ja koska tiedettiin siitä etukäteen oli se enemmän hauskaa kuin harmillista bongata niitä huijareita. Tiiäthän: kengänkiillottaja kävelee turisin ohi ja just turren naaman edessä pudottaa “vahingossa” kiillotusharjansa. Kun ystävällinen turisti sen sitten poimii, alkaa kiillottaja kiillottaa turren kenkiä kiitokseksi, ja kertoo samalla sydänverellä ankeaa elämäntarinaansa, ja lopulta turisti päätyy maksamaan raukalle kiillottajalle mojovan summan kiitokseksi.

    Onneksi ollaan sen suuremmilta huijauksilta säästytty toistaiseksi, mutta kaikessa epäluuloisuudessa on varmasti tullut käännettyä selkä myös aidolle avulle. En vaan yleensä raski millään ottaa riskiä.

    • Annika says:

      No onpa erikoista kyllä jos menun hinta ei olekaan sitten tarjotun annoksen hinta?? Tulee mieleen italialainen tapa / legenda, jossa pöytään ruokaa ennen tuotu patonki maksaa maltaita, vaikka sen olettaisi olevan ilmainen!

      Enpä ollut tuosta harjahuijauksesta koskaan kuullut, kiitos vinkistä! Tulee varmasti tarpeeseen just Marille, joka siitä tuossa jo mainitsikin 🙂

      Ja hyvä tietää, etten ole ainoa epäluuloinen reissaaja 😉

  • Marimente says:

    Kyllähän se pistää välillä ketuttamaan miten paljon matkaajaa voidaan kusettaa, jos ei pidä varaansa. Siitä pizzasta niin paljon maksaessani kävin valitettavasti varmaan taas kerran väsymyksestä johtuen niin hitaalla, ettei aiemmin voinut tajuta kuinka paljon ne veti välistä! Ja joo, kolmea eri valuuttaa lyhyessä ajassa pyöritellessä tietysti menee pää vähemmästäkin pyörälle… 🙂

    Olipa hyvä kun tulin tänne lukemaan myös tuon Inkan kommentin Istanbulista, pitää koittaa olla siellä vähän terävempänä. Pahimmassa tapauksessa kun turre-turisti ei aina välttämättä edes huomaa tulleensa huijatuksi!

    • Annika says:

      No menee kyllä pää pyörälle valuuttojen kanssa ja etenkään vitsin koko päivän bussissa nuokkumisen jälkeen ei paljoa miettinyt, et paljonko tuli vaihtorahaa! Mutta siis tosi ikävä mielikuva jää koko paikasta, ellei nyt jo koko San Josen kaupungista noiden parin jutun takia. Huijaavia ihmisiä vaan täynnä koko kyläpahanen 😛 Jos menen takaisin sinne vielä, niin tiedän olla ekstra-epäluuloinen 😀

      Ja hei huippua tuo Inkan kommentti, tai siis se että siitä tulee oleen apua 🙂 Että varohan sitten varpaiden kiillottajia 😀

  • Teea says:

    Onhan noita tullut ja välillä varmaan tosiaan niinkin, etten ole mitään huomannut, vaikka tarkkana yleensä olenkin :). Vaihtorahat tulee aina tarkistettua ja taksin hinta sovittua etukäteen, kun niissä on toisinaan ollut hämminkiä. Joskus on väitetty tosiaan, että jokin bussi ei vaikka kulje, joten pitää ottaa taksi tms., mutta itse olen saattanut tokaista, että eipä haittaa, jäädään sitten sinne tai vaikka kävellään perille asti :D. Aina joku rehellisempi on sitten tullut auttamaan oikeaan kulkuvälineeseen (tai sitten olen kävellyt, hehe, jos kiirettä ei ole, niin suosin tätä tapaa hyvin mielelläni muutenkin). Turistiravintoloiden ruokalistat olivat mielenkiintoista luettavaa yhden kerran Kreikassa; hinnat vaihtelivat sen mukaan millä kielellä lista oli :D. Kerran tarjoilija toi vahingossa kahdella kielellä listoja. Tarkistettiin sitten viereisellä pöydällä lojuneista listoista kolmannenkin kielen hinnat ja olivat tosiaan miten sattuu.

    Tuota eri valuuttojen (paikallisen ja dollarin / euron) välistä eroa en pidä huijauksena, vaan mielestäni on ihan OK, että ulkomaalaisella valuutalla maksetaan tavaroista tai palveluista enemmän. Paikalliset kun joutuvat mahdollisesti vaihtamaan dollarit / eurot jokatapauksessa omaan valuuttaansa eikä se ilmaista ole. Yleensä erot ovat kuitenkin pieniä. Tämä tapa palvelee mielestäni matkailijoita hyvin. Esimerkiksi Gibraltarilla kävimme päiväretkellä ja emme halunneet nostaa siellä rahaa tai vaihtaa euroja punniksi, koska tiesimme, että tarvitsemme lyhyen vierailun aikana vain muutaman euron käteistä, ravintolassa kun voi maksaa kortillakin. Oli siis kätevää, että pääsymaksun pystyi maksamaan euroilla, vaikka se hieman suurempi olikin kuin paikallisella rahalla. Silti se tuli meille halvemmaksi.

    Sen olen ainakin huomannut, että tyyneydellä ja hymyllä pääsee todella pitkälle. Ennen stressasin mahdollisista huijausyrityksistä ja varmaan se epävarmuus näkyi siinä tilanteessakin. Nykyään matkustan lungimmin, koska on ne asiat ennenkin lutviutuneet parhain päin 🙂

  • Annika says:

    On varmasti mullakin mennyt huijaus jos toinekin läpi autuaan tietämättömästi. Hahah, tuosta “bussi ei kulje”-jutusta tuli mieleen, kun mulle kaupattiin ihan samaa Egyptissä kun olin juuri ylittänyt rajan Israelista. Taksikuskit väitti kiven kovaan, että päivän viimenen bussi on jo mennyt ja minähän en tietenkään uskonut vaan jatkoin kävelyä muutaman sadan metrin päässä olevalle bussiasemalle. Ja sitten selvisi, että se päivän viimenen bussi oli oikeasti jo mennyt 😀 Ja eikun takaisin taksikuskien luo…Nolo!

    Siis aivan mahtava tuo Kreikkalainen menujuttu!! Kerro ihmeessä, millä kielellä oli halvimmat?? 😀

    • Teea says:

      Eikä :D! Tuo oli kyllä hyvä! Kyllähän ne taksikuskit osaa olla rehellisiäkin 🙂

      Vitsit kun en muista millä kielellä oli halvimmat :D. Mulla on sellainen muistikuva, että oltaisiin katsottu et ainakin saksa olis ollut kalliimpi kuin englanti.. Mutta en kyllä enää oo varma yhtään, tästä on joitakin vuosia. Ja ne ei ollut täysin järjestelmällisesti eri luokkaa, vaan niissä oli vähän heittoa puolin ja toisin :). Hyvin mahdollista, että jollain kielellä oli esim. vanhat listat jääneet pöytiin hintojen muuttuessa (esim. sesonki tms), mutta oli vähän hämmentävää siinä tilanteessa kun matkakumppaneiden kanssa vertailtiin listoja.

      • Annika says:

        No ne Egyptin rajalla olevat taksikuskit oli, vaikkakin rehellisiä, niin epäilyttäviä että en tosiaan yksin aikonut niiden kyytiin mennä 😀

  • Annika says:

    Me ollaan kavereiden kanssa jouduttu nimenomaan ton Inkan mainitseman Istanbulin harjakikan kohteeksi vuonna 2008. En vaan sillon tiennyt tosta kikasta ja onneksi ei muistaakseni edes annettu niille herroille pennin hyrrää. Jäi kyllä vähän paskafiilis kun myöhemmin samana iltana taksikuskikin lähti kierrättämään pidempää reittiä. Kieltämättä kyseisessä kaupungissa oon kyllä vissiin joka keikalla joutunut huijauksen kohteeksi, kahdella kerralla taksikuskin toimesta. Se on vaan haastava tilanne kun on miljoonakaupungissa taksikuskin armoilla, ei ole yhteistä kieltä eikä hajuakaan missä päin kaupunkia ollaan.

    Muissa maissa en ole joutunut huijauksen kohteeksi tai se on hoidettu niin hyvin, etten ole itse sitä tajunnut 😉 Kerran Argentiinassa olin ihan varma, että taksikuskit yrittää ottaa ylihintaa blondilta reissaajalta, joten intin sitten varmaan neljän eri taksikuskin kanssa hinnasta, kunnes yksi suostui mun 5 peson (sillon 1e) hintaan. Myöhemmin tajusin olleeni hieman liian tiukka ja kiristäneeni vähän liiankin halvan hinnan. 😛 Tuntuu tyhmältä kiistellä 20 sentistä, mutta periaate on periaate. Mua ei huijata vaan sen takia, että oon blondi turisti! 😉

    • Annika says:

      Joo kaikenmoisista huijausyrityksistä jää kyllä vähän tympeä fiilis :/ Mulla on just San Josesta ihan blah mielikuva, etenkin niistä ihmisistä. Hahah, voin kuvitella sut siellä vaatimassa pohjahintaa taksikuskeilta 😀 Minusta kyllä saa väitelläkin maksusta, vaikka olisikin kyse näennäisesti pienestä summasta! Etenkin jos siis on ollut puhetta alemmasta hinnasta, niin ei se hinta voi siinä matkan aikana nousta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

CommentLuv badge