Jäätynyt kaupunki

Lumipeite palasi vihdoin Ottawaan viikonloppuna. Meillehän kävi niin ikävästi, että kaikki lumi suli pois joulupäivänä ja minä koin todellakin ensimmäisen lumettoman joulun vaikka olin juuri joulun alla tänne kirjoitellut, ettei Kanadassa tarvitse tällaisesta murehtia. Noh, viikon päivät meni lumettomana, mutta tuiskusi se onneksi takaisin.

Luontoäiti lisäsi vähän ekstraa tähän lumimyräkkään ja päällysti noin parinkymmenen sentin lumikerroksen jäällä. Jäätävä sade seurasi siis heti lumisateen jälkeen ja sekös vasta loi aikamoisen talven ihmemaan Ottawaan! Lumen päällä oli noin puolen sentin kerros jäätä ja voin kertoa, että tunnen yhden luistelevan koiranpennun, joka ei yhtään ymmärtänyt miksei lumi enää upottanut. Jääkerros ei kuitenkaan peittänyt ainostaan tuoretta lumipeitettä, vaan kaiken muunkin. Ottawa olisi voinut mennyt Frozen-leffan kuvauspaikkana aivan huoletta!

Manailimme kerran jos toisenkin, ettemme ottaneet kameraa kävelylle mukaan, mutta onneksi puhelimilla sai kuitenkin ihan kivoja kuvia. “Kävely” on ehkä vähän epätarkka termi kuvaamaan meidän luistelevaa huojumista, sillä kävelytietkin olivat paksun jääpeitteen peitossa. Nisu ei oppinut yhdestä, kahdesta eikä edes kolmannesta kaatumisestaan vaan sinnikäästi yritti juosta ympäriinsä jäällä ja  minä jännitin, että milloin sillä käy pahasti. Ei onneksi käynyt, mutta olihan se väsynyt kun peruslenkillä piti nähdä ekstravaivaa vain pysyäkseen pystyssä.

Jääkerros teki puiden oksista painavampia ja vastaan tuli parikin isohkoa oksaa, jotka olivat katkenneet painonsa alla. Jääpeitteiset puut ja pensaat olivat aivan uskomattoman kauniita, enkä voinut olla ajattelmatta miten kaunis talvinen luonto voikaan olla. Samalla muistin kuulleeni lukemattomia tarinoita vuoden 1998 jäämyrskystä, jossa toistui tämä sama ‘jääsade’ ilmiö, mutta jääkerros oli senttien paksuinen. Ottawa ja Montreal olivat sähköttä useita viikkoja koska yli 1000 sähkötornia johtoineen murenivat jään alla ja Ottawassa julistettiin hätätila. Tuo jäämyrsky on aikamoinen legenda täällä päin ja itse asiassa sen jälkiä näkyy edelleenkin metsissä, joiden puut joko kaatuivat tai tulivat epämuodostuneiksi tuona aikana.

Tämänkertainen jäätävä sade oli kuitenkin aika mieto ja loi vain taianomaisia maisemia. Tai itse asiassa juuri tsekkasin uutiset ja siellä sanottiin Québecin puolella olevan 150 000 taloutta ilman sähköä… Säätiedotus lupaili tämän talven kylmimpiä kelejä tulevaksi, joten ilmeisesti tuo jääkerros ei ole lähdössä mihinkään ihan heti. Hyvällä tuurilla pääsen siis vielä aurinkoisellakin ilmalla kuvailemaan ja ihan kameran kanssa.

Mulla tosin loppuu aika kesken, koska minähän olen lähdössä torstaina Suomeen! Reilu viikko menee kotona lomaillessa, Matkamessuilla hengatessa, kavereita nähdessä ja jonkin ihmeen mutkan kautta päädyn kuulkaas vielä luennoimaankin Kalajoen ammattiopistoon. Hahah, en ihmettele yhtään jos teillä on yhtä epäuskoinen ilme kuin mulla, tuli vähän puskista tämä juttu. Mutta onhan tässä vielä viikko aikaa kehitellä jutun juurta kerrottavaksi. Pitänee alkaa siis suunnittelemaan Suomen reissua, pakkaamaan ja järkkään viime hetken juttuja!

Palaillaanpas pian asiaan!