Sarkasmin kukkia Ottawasta

Tulip purple

Miksi Hollanti syytää tulppaanien mukuloita Kanadan pääkaupunkiin vuosi toisensa jälkeen? Miksi Ottawan hienostonaapurusto on roinaa täynnä koko viikonlopun? Ja miksi Nisua jurppii tänä viikonloppuna?

Taas on se aika vuodesta, kun Hollannin tänne lennättämät tulppaaninmukulat kukkivat värikkäimmillään ympäri Ottawan puistoja ja kukkapenkkejä. Joka toukokuu sama homma, kolme viikkoa yhtä kukkavouhotusta. Vuosi toisensa jälkeen erikoisemmat esillepanot ja näytekappaleet, niin että tulppaaneja tuntematonkin tietää tahtomattaan yllättävän paljon näistä kevään kukista. Mikäs piru Hollantia sitten riivaa, kun pitää Atlantin toiselle puolelle kukkia asiasta tehden lähettää? Eikö niillä riitä enää omaa pinta-alaa vai onko tämä jotain miljoonabisnestä?

Tulips

Risaisia kukkia näyttävät lähettävän

Tämä Alankomaiden ja Ottawan eriskummallinen suhde alkaa jo historian kirjojen sivuilta, vuodesta 1943, jolloin Hollannilla ja parilla muullakin maalla oli joku kärhämä Saksan kanssa. Nuo kinastelut etenivät sitten niin laajaksi, että Hollanti päätti lähettää prinsessansa jonnekin muualle, koska mitäpä kruunupäinen pumpulissa kasvanut neitokainen sotatantereella tekisi. Ja mikäs sen parempi turvapaikka kuin Kanada, tuo maa joka tekee kaiken päinvastoin kuin naapurinsa ja pysyy erossa kansainvälisistä selkkauksista.

Prinsessa Juliana tyrkättiin sitten Kanadaan hemmoteltavaksi ja täällähän se viihtyi! Oletettavasti myöskin prinssi on täällä aikaa viettänyt, koska Prinsessa Juliana pukkasi vauvankin täällä ollessaan ja Kanadan hallitus oli niinkin ystävällinen, että se  julisti nykyäänkin toiminnassa olevan Ottawa Civic Hospital-sairaalan synnytysosaston hetkellisesti kansainväliseksi maaperäksi, jotta syntyvä perillinen saisi kruununperintäoikeuden, vaikkei syntynytkään Hollannin maaperällä. Alankomaiden lippu liehui Ottawan parlamenttitalon salossa ja nämä kaksi maata olivat bestiksiä 4evah.

Tulip pink moment

Kotimaahansa palattuaan Prisessa Juliaana olikin sitten niin kiitollinen, että! Hän päätti sitten sanoa sen kukkasin, koska kaupasta ei vissiin löytynyt asiaankuuluvaa kiitoskorttia. 100 000 tulppaania luulisi vievän viestin perille? Ja 20 500 seuraavana vuonna. Ja 10 000 sitä seuraavana, ja sitäkin seuraavana….Hoksaatte varmaan jo, että tämä kiitollisuus kukkaislähetys jatkuu edelleen ja määräksi on vakiintunut tuo 10 000 ja loput 990 000 Ottawa hommaa sitten vähän anteliaimmilta partnereilta. Kun eihän se ole tulppaanifestivaali eikä mikään, jos siellä ei ole miljoonaa tulppaania.

Tulip red white

Ja sitten asiasta seuravaan, nimittäin naapurikateuteen. Täällä Ottawassa se on oikein huipussaan tänä viikonloppuna. Tässä meidän lähistöllä olevassa suhteellisen varakkaassa naapurustossa nimittäin pidetään autotallimyyjäiset. Ja tiedättehän sen naapuri-ilmiön, jossa naapuri ostaa hienon ruohonleikkurin ja sitten on itellekin pakko laittaa samanlainen, mutta vähän hienompi kuitenkin. Samaa pätee myös autoihin, olen huomannut.

Ottawan Glebe-naapurustossa tämä näyttää pätevän kaikkeen ‘roinaan’ mitä voi pois heittää. Jahas naapuri laitto antiikkikorut myyntiin, minäpä laitan tuon arvomaalauksen nurmikolle, pakko heittää menemään jotain arvokkaampaa kuin naapuri. Koko naapurusto samassa hengessä heittää rojunsa pihalle ja köyhälistö menee sinne sitten tekemään löytöjä.

Summer Nisu

Ja lopuksi vielä, mikä risoo Nisua tänä viikonloppuna? No juoksijat. Nisu tykkäisi niin mielellään juosta juoksijoiden kanssa kilpaa tai vaihtoehtoisesti paimentaa kaikki juoksijat yhteen ryhmään, mistäpä se lammaskoira muusta haaveilisi. Kaikkien turvallisuuden vuoksi Nisu ei tätä kuitenkaan saa tehdä, vaan se pysyy tiukasti hihnassa. Ja tänä viikonloppuna sattuu olemaan maratooniviikonloppu, mikä tarkoittaa 40 000 juoksijaa ympäri kylää. Ja mistäs kulkee sekä 10km, puolimaratoonin ja täysmaratoonin reitti? No meidän kämpän vierestä. Nisua siis jurppii ja kohta sillä on varmaan äänikin käheänä kaikeasta haukkumiesta ja ruikuttamisesta. Mokomatkin maratoonarit.

8 Comments

  • Sari says:

    Ekaa kertaa eksyin blogiisi (sarkasmin houkuttelemana, tietty 😉 ) Hauska teksti ja todella upeita tulppaaneja! Mut näin ex-puutarhurina sitä vaan jää miettimään että mihis hittoon ne edellisvuotiset miljuuna tulppaaninmukulaa oikein tungetaan, ko ymmärtääkseni se kuiteskin seuraavanakin vuonna saattais sieltä “roudasta” nousta 😀
    Sari recently posted…HIIRIÄ, YÖK!!!My Profile

    • Annika says:

      Tervetuloa Sari, toivottavasti eksyt tänne uudemmankin kerran 🙂 Hyvä kysymys noista edellisvuoden mukuloista, kai ne jonnekin hyvään paikkaan talletetaan 😀

  • hei miten et ollu itse maratoonaamassa?

    • Annika says:

      No kun oon laiska 😛 Ja joka vuosi 10km ja puolimaratooni myydään loppuun jo tammikuussa, enkä koskaan uskalla niin aikaisin sitoutua, kun en tosiaan ole talvijuoksija ja juoksumatolla on tappavan tylsää tehdä pidempää matkaa :/ Koetan kyllä tänä kesänä jonkun kisan nykäistä!

  • Upeaa väriloistoa tuovat nuo tulppaanit, vaikkakin on kieltämättä melko erikoinen perinne. “Kerro se kukkasin” on todella otettu kirjaimellisesti 😀 Ja voi Nisua… Onneksi ei ole moisia kirmailuja sentään joka viikonloppu luvassa.
    Milla – Pingviinimatkat recently posted…Kymmenen matkakuvan haasteMy Profile

  • Annika says:

    Onneksi tämä perinne on sentään meille asukkaillekin miellyttävä! Vaikka onhan noita tulppaaneja kyllä katsomassa joka vuosi aivan mieletön määrä porukkaa myös. Nisu selviytyi viikonlopusta ihan kunnialla onneksi!

  • Terveisiä Japanista!

    Löysin juuri blogisi. Oli kiva kirjoitus ja upeita kuvia! Tykkään. 🙂

    • Annika says:

      Kiitos terveisistä! Kurkkasin sunkin blogia ja vaikutti tosi mielenkiintoiselta 🙂 Joskus haluaisin minäkin asua jossain täysin ei-länsimaisessa kulttuurissa, se se vasta mielenkiintoista olisi 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

CommentLuv badge