Siellä missä kahvipavut kasvavat

by Annika

Nicaraguassa on loistavia tilaisuuksia perehtyä kahvinviljelyn saloihin ja tämä oli ehdottomasti Väli-Amerikan reissuni bucket listalla. Tiesin Isla de Ometepellä olevan kahviplantaasin, jossa pääsisi tutustumaan tiluksiin ja kahvin tuotantoon yleensäkin, joten suunta kävi kohti Maderas-tulivuorta ja sen juurella ja rinteillä olevaa Finca Magdalena maatilaa. 
Coffee at Finca Magdalena
Liikkuminen La Isla de Ometepellä on jokseenkin haastavaa ilman omaa autoa, joten olin oikein tyytyväinen saatuamme kyydin ranskalaiselta kolmikolta, jotka majoittuvat samassa paikassa kuin me Marin kanssa. Taas kerran oli ranskan kielestä hyötyä, vaikka espanjankielisellä alueella reissattiinkin! Naapurimme olivat suuntaamassa kiipeämään Maderas-tulivuorelle, mutteivat tienneet vielä lähtiessäänkään mistä sen aloittaisivat. Matka Maderas-tulivuoren puolelle saarta kesti kuitenkin noin puolisen tuntia saaren ainoalla päällystetyllä tiellä ja sillä aikaa ranskalaiset löysivät opaskirjasta vinkin, että vuorelle kiipeämisen voi aloittaa mistäs muualta kuin Finca Magdalenalta. Saimme siis autokyydin perille asti! Tai no, tarkennettakoon, että kulkupelinämme oli pieni Fiat tai vastaava, eikä suinkaan maasturi, niin kuin saarella olisi kannattanut olla. Maatilalle vievä hiekka-ja kivitie vaihtui huonosta mahdottomaksi ja rohkeasta kuskista huolimatta jätimme menopelimme matkan varrelle ja kävelimme loppumatkan farmille.

Coffee beans
Opastettu kahvikierros maksoi $6 (4€), tosin jos sen maksoi Nicaraguan cordobilla niin pääsi vielä jonkin verran halvemmalla. Finca Magdalena on 350 hehtaarin suuruinen maatila, jossa tuotetaan luomukahvia noin 150-200 kiloa vuodessa ja lisäksi mm. riisiä, papuja, kasviksia. Maatilaa pyörittää 24 saarella asuvaa perhettä, joten farmilla oli kovin yhteisöllinenkin merkitys, muutenkin kuin tuotantonsa vuoksi. Oppaaksi meille kahdelle tuli Jose, vanhempi herrasmies, jonka innostus ja tietämys kahvista oli vailla vertaa. Jose selitti meille kirjaimellisesti ummet ja lammet kaikkeen kahviin liittyvästä ja me välillä Marin kanssa tarkastimme toisiltamme, olimmeko ymmärtäneet espanjankielisen selostuksen edes suurin piirtein samalla lailla.

Jose the coffee guide
Luomuosuus kahvinviljelyssä oli selvästi lähellä Josen sydäntä, sillä hän selitti kuinka luomukahvi on parempaa ja terveellisempää sekä juojille, että valmistajille. Kahvipapuja erottelevat naiset eivät saa käyttää lainkaan meikkiä, hajuvettä eikä etenkään kynsilakkaa, ettei kahviin pääsisi sitäkään kautta lainkaan kemikaaleja.

organic coffee beans
Itse kahvipensaat sijaitsivat Maderas-tulivuoren rinteillä ja ensimmäisillekin pensaille oli matkaa noin 30-45 minuutin ylämäkikävelyn verran. Matkan varrella Jose selitti kahvifarmin tärkeydestä paitsi paikalliselle yhteisölle, myös alueen eläimille, jotka saavat vaeltaa alueella vapaasti. Maderas-tulivuoren huipulla on kraaterijärvi, jolle voi myös kiivetä jos noin 7 tunnin kävely kiinnostaa. Jose osoitti aina välillä maan päällä kulkevan vesiputken, joka tuo raikasta ja ilmeisen puhdasta vettä tulivuoren varrelta alas farmille ja sen lähistöllä sijaitseville perheille.

On the way to the coffee

Coffee lecture
Pitkältä tuntuvan kävelyn jälkeen saavuimme ensimmäisten kahvipensaiden luo, jossa kuuntelimmekin hyvän aikaa eri kahvipensaiden ominaisuuksista ja kahvipapujen eri vaiheista. Jose myös laittoi meidät maistamaan kahvipavun sisältöä, joka kuulemma sekin on oikein terveellistä, hyväksi näölle ja suurin piirtein tiivistettynä kaikki elävät pitkään ja onnellisesti, kun näitä pureskelevat aina välillä. Aikamoisia ihmepapuja 😉 Ihan hauskan makuisia ne silti oli.

Coffee beans close up
Lopuksi Jose vielä näytti kahvintuotannon ainoan koneosuuden, johon liittyvät selostus ei kyllä nyt suoraan sanottuna ihan tullut ymmärretyksi. Jossain vaiheessa ne pavut ovat 24 tuntia vedessä, sitten menevät masiinan eri vaiheiden läpi ja muutaman mutkan kautta kahvi on pöydässä! Näin jälkiviisana on hyvä tuumata, että oishan sitä voinut kupposen kuumaa muuten juodakin siellä paikan päällä, mutta oli kyllä sen verran lämmin päivä, ettei kahvinjuonti käynyt mielen vieressäkään. Ensi kerralla sitten, voisin nimittäin kuvitella palaaavani Isla de Ometepelle vielä joku päivä. Josekin kutsui palaamaan seuraavan kerran poikaystävien kera katsomaan heidän pian starttaavaa kaakaon viljelyprosessia. Eli ei kun paluumatkan suunnitteluun!

Finca magdalena 2

Saattaisit tykätä myös näistä

11 comments

Annika February 25, 2014 - 5:56 am

Mä olin kans etukäteen haaveillut vastaavasta visiitistä Guatemalassa, mutta se nyt jäi. Sitten ensi kerralla, tai Nicaraguassa 🙂

Reply
Annika February 26, 2014 - 10:01 pm

No onneksi on syytä mennä siis vielä takaisin tuolle alueelle 🙂 Mä tahdon kyllä kaakaofarmille ja mielellään suklaan maisteluun. Suklaamuseossa kyllä käytiin, mutta ei se nyt ollut ihan sama. Next time..

Reply
Tiina, Kinttupolulla February 25, 2014 - 7:28 am

Mielenkiintoista, vaikken kahvia juokaan 🙂

Reply
Annika February 26, 2014 - 10:00 pm

En minäkään kovin usein 😀 Ja jos juon, niin espresso-pohjaisia drinkkejä. Mutta kahvia kai se on sekin 😀

Reply
Soile February 26, 2014 - 12:22 am

Varmasti mielenkiintoinen kokemus. Itse kävin Thaimaassa Dolen ananasfarmilla ja tehtaalla, oli kanssa mielenkiintoinen ja mieleenpainuva kokemus 🙂

Reply
Annika February 26, 2014 - 10:00 pm

Voi ananasfarmin maistiaiset olisivat varmasti herkullisia! Olisi kiva käydä jollain hedelmäplantaasillakin joskus kurkkimassa.

Reply
Kasku February 26, 2014 - 3:24 pm

Kaakaon valmistusta suosittelen käymään katsomassa sitten jossain vaiheessa. Grenadalla asuessa tuli kerran pyörähdettyä Nutmeg eli ootas muskotti pähkinän lajittelu laitoksessa. Oli hyvin tärkeää lajitella ne virheettömät ja täydelliset erikseen, kun niistä sai paremman hinnan. Mitään ei kuitenkaan heitetty pois, vaan ne huonommatkin vielä lajiteltiin eri käyttötarkoituksen mukaan. Saippuaan yms rasvoihin meni kaikkein huonokuntoisimmat. Oli kyllä hienoa nähdä kun niitä käsin tarkistettiin. Samalla reissulla tuli käytyä myös juuri tuollaisella kaakao farmilla. On se ihan uskomaton prosessi, minkä pienen siemenen on läpikäytävä että siitä tulee suklaata.

Reply
Annika February 26, 2014 - 9:59 pm

Joo kaakaon valmistusta voisi käydä ihan senkin puolesta kattelemassa, että olen huomattavasti enemmän suklaansyöjä kuin kahvinjuoja 😀 Tarkkaa hommaa sen näkyy olevan, olipa kyse kahvista, kaakaosta tai mausteista. Ei sitä aina tule ajatelleeksi, että mistä ne kahvipavut ovat tulleet, kun niitä marketin hyllyillä katselee 🙂

Reply
Kasku February 26, 2014 - 10:58 pm

Niin kannattaa muistaa et ne siemenet viedään sit eteenpäin ihan noille valmistajille, jotka sit valmistaa sen suklaan. Et kannattaa sit valita sellainen paikka, missä ne myös valmistaa sitä suklaata 😉

Reply
Annika February 26, 2014 - 11:06 pm

Ah, tosiaan. Hyvä pointti 😀

Reply
Aitojen matkakokemusten perässä- Miten tutustua paikalliseen kulttuuriin? | Tarinoita Maailmalta July 27, 2014 - 4:44 pm

[…] kävin kahvitilakierroksella Marin kanssa, kun jostain matkablogista bongasimme  pienen luomukahvitilan, jossa voisi […]

Reply

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.