Tiikeriturismi & miksi en matkusta Aasiaan

tiger-594575_1280

Tänään piti kirjoittaa jostain ihan muusta kuin tästä aiheesta, mutta tuolla sosiaalisen median kiemuroissa tuli vastaan sellainen juttu, että se pisti ajattelemaan. Tai no, ei ajattelemaan vaan kiehumaan, koska olen tätä asiaa ajatellut jo monesti. Instagram feedissä vastaan tuli kuva, jossa poseerasi nuori matkaaja ja tiikeri. Molemmat katsoivat kameraan, tyttö hymyillen, ja palmupuut huojuivat taustalla. Loistava lomakuva oli syntynyt.

Toivon sydämeni pohjasta, ettei kukaan oikeasti ajattelisi näin vastaavan kuvan nähdessään. Se mikä minulle pisti ensimmäisenä silmään, oli penkillä makaava tiikeri, kaksin puolin kahlittuna metalliketjuilla. Tiikeri makasi penkillä niin raukeana, ettei sitä haitannut että sitä kosketettiin tai että sen häntää nostettiin pystyyn. Mietin hetken onkohan kyseessä edes elävä tiikeri, koska kuva oli niin makaaberi. Sitten muistin taas tiikerin kaulaan kytketyt kettingit, kai se suurin piirtein elossa oli. Jos ette ole perehtyneet tiikereiden luonnolliseen käyttäytymiseen, niin voin kertoa että tämä ei varmasti kuvasta normaalikäyttäytymistä. Olikohan tiikeri sitten niin hyvin koulutettu tai vasta syötetty?

sumatran-tiger-518771_1280

Huumattuja huvituksia

Tiikerit, vaikka kissaeläimiä ovatkin, eivät luonnossa ihmisen lähellä vapaaehtoisesti kellahda selälleen rapsutusten toivossa tai anna tietämättömien turistien halailla. En ole tiikeriexspertti, mutta olen aika varma että luonnonoloissa tiikeri todennäköisesti pysyttelisi piilossa tai ehkä uhattuna hyökkäisi. Se ei jäisi raukeana makoilemaan paikoilleen. Nykypäivänä ei ole mikään salaisuus tai uusi juttu, että tiikereitä ja muita eläimiä huumataan, jotta turistit voivat maksaa niiden kanssa kuvaamisesta. Raha, mikä ihana tekosyy. Karhut voidaan laittaa tanssimaan ja apinatkin pukea söpöiksi halittaviksi, kunhan vain raha virtaa.

En halua osoittaa syyttävää sormani ainoastaan Aasiaan, muuallakin varmasti tapahtuu vastaavaa. Oletko käynyt eläintarhassa? Minä olen, silloin kun en tiennyt paremmin. Edinburghin eläintarhassa kävellessäni aloin tosissani miettimään miksi hemmetissä Skotlannissa on pingviinejä? Nykyään myös pandoja. Kun asiaa kysyy, on vastauksena aina sama; meidän eläintarha keskittyy lajien suojeluun ja eläinten hyvinvointi on meille pääasia. Hmm. Mistäs lähtien kirahvit ovat olleet uhanalaisten eläinten listalla? Seeprat? Leijonat? Älkää käsittäkö väärin, eläintensuojelu on hieno asia. Mutta voitaisiinko niitä eläimiä suojella niissä paikoissa ja ilmastoissa minne ne kuuluvat?

tiger-141433_1280

Mutta kun ne pennut on niin söpöjä!

Kissanpennut ovat söpöjä. Koiranpennut ovat söpöjä. Tiikerinpennut? Söpöjä nekin. Ja nehän on syntyneet täällä tarhalla, ei ne tiedä paremmasta. Eihän se nyt mitään haittaa jos vähän halin tai syötän pikkupentuja? Arvaatteko mikä tuo turistivirrat ja -dollarit tiikeritemppeleille paremmin kuin mikään muu? Pehmoiset pikkupennut tietysti. Totuus on kuitenkin aika ikävää kuultavaa. Useimmiten tiikerinpennut viedään emolta kahden viikon ikäisenä turistien kuvattavaksi, syötettäväksi ja halittaviksi. Pennut pidetään erossa emosta pysyvästi, jolloin emon hormonit heittävät haipakkaa ja pian se onkin jo valmis synnyttämään uusia pentuja. Lisää pentuja – lisää turisteja -lisää rahaa! Luonnossa tiikerinpennut pysyvät emon läheisyydessä noin kahden vuoden ikään asti.

Suurimman osan päivästä tiikerit viettävät pienissä häkeissä ja kun aurinko on kuumimillaan, tuodaan ne turisteille esille. Päivän kuumin ajankohta, pennusta asti alkanut alistaminen, jatkuva syöttäminen ja valitettavan usein myös huumaaminen pitävät tiikerit just sopivan leppoisina, että sinne viereen voi mennä kameran kanssa. Toki ne ovat kettingeillä kiinni jossain hyvin painavassa, jotteivät ne pääse juuri liikkumaan.

En halua tällä kirjoituksellani syyllistää ketään tai paasata mitä kukin saa tai ei saa matkoillaan tehdä. Haluan kuitenkin kertoa tästä, jotta mahdollisimman moni meistä tietäisi, että tiikeritemppelit (tigre temple, orphanage, sancutary, zoo..monta eri nimeä samalle asialle) eivät ole hyvä juttu. Selvästikään kaikki reissaajat eivät tätä tiedä ja tietämättään tukevat tätä businestä, joka aiheuttaa näille upeille luontokappaleille niin paljon kärsimystä. Aasia on suosittu kohde etenkin nuorien reppureissaajien parissa ja monenkin tie on voinut vielä tiikereiden lähelle. Oma kantani on, että tiikerit vankeudessa ovat pääsääntöisesti erittäin negatiivinen asia ja kyseenalaistan heti moisen paikan. On mahdollista ja varmasti todennäköistäkin, että on olemassa paikkoja, jotka kohtelevat eläimiä paremmin kuin ääritapaukset. On mahdollista, että tarkoitus on hyvä, mutta toteutus välttävä. Itse luottaisin varovasti paikkaan, joka sanoo pelastavansa tiikereitä juuri noista kamalista paikoista, mutta olisin silti erittäin kriittinen ja skeptinen. Liian usein se mitä sanotaan, ei suinkaan ole se mitä tehdään.

Miksi en halua matkustaa Aasiaan

Tiikeritemppelit ja eläinten kohtelu yleensäkin on valehtelematta yksi syy miksi en koe Aasiaa erityisen houkuttavana matkakohteena. Tiedän kyllä, että eläimiä kohdellan kurjasti muuallakin, Suomessa kuin Kanadassakin. Ei ole sattumaa, että ruokavalioni on kasvisperäinen. Syy miksei (kaakkois) Aasia kiinnosta, ei ole se että haluaisin boikotoida kokonaista maanosaa tiikerien huonon kohtelun vuoksi. Varmasti tulen Kaakkois-Aasiaankin joskus matkaamaan. Syynä on se, että olen aika herkkis mitä tulee eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin ja jos joku asia saa minut kiehahtamaan, niin se on tämä. Jos näen eläinten laiminlyöntiä tai hyväksikäyttöä, niin menen kyllä väliin jos voin. Olisi hyvin todennäköistä, että tekisin kuten itse asiassa yksi tuttavani.

Lyhyesti kuvailtuna naismatkaaja oli Kaakkois-Aasian kierroksella, jossa oli mukana home stay, eli paikallisten kotona yöpyminen eräänä majoituskeinona. Tässä paikassa oli koira, takapihalla häkissä selvästi kaltoinkohdeltuna. Koirasta ei ollut tarkoitus tietenkään vieraille tehdä illallista, mutta oli päivänselvää, että koira oli päätymässä pataan myöhemmin. Tätä kyseistä naismatkaajaa ei häirinnyt varsinaisesti se, että kyseisessä maassa syödään koiria sillä hän oli kyllä asiasta tietoinen. Ongelmana oli se koiran kohtelu ja selvä laiminlyönti. Nainen ei kestänyt katsoa koiraa kärsimässä vaan osti sen omistajilta pois, jätti reissun kesken ja vei koiran pääkaupungissa sijaitsevaan eläinsuojeluyhdistykselle, joka otti koiran vastaan.

sumatran-tiger-77081_1280

Olen aika rauhallinen ja tyyni tyyppi, mutta tämä on asia, josta paasaisin intohimolla vaikka luentosaleille. Tästä sainkin idean tehdä tästä pienen juttusarjan, siis turismista ja eläinten hyväksikäytöstä. Haluan ehdottomasti levittää sanomaa tästä ilmiöstä, niin ruma ja kamala kuin se onkin. Tieto on voimaa tässäkin asiassa ja haluan osaltani tehdä minkä voin sen eteen, ettei me suomalaiset matkailjat toimittaisi tietämättämme niin, että aiheuttaisimme harmia muille luontokappaleille.

Useimmiten iskevimmät sloganit ovat lontoon kielellä, joten päätän tämän paasauksen ja postauksen tiikeritemppeleihin liittyvällä sloganilla

‘Once in a lifetime photo for you = Lifetime of misery for someone else’ 

**Edit** 

Lisätietoa ja luettavaa aiheesta löytyy seuraavista lähteistä, joista kokosin informaatiota tähän postaukseen:

WWF kertoo tiikereiden uhanalaisuudesta ja niitä kohtaavista uhista

Care For The Wild on eläintensuojeluun keskittynyt brittiläinen eläintensuojelujärjestö

Right Tourism promoaa sloganinsa mukaisesti “Responsible, informed, guilt-free and humane tourism”

32 Comments

  • Rimma says:

    Enpä voisi olla kanssasi enempää samaa mieltä tiikeri- ym. eläinturismista. Oikein sydäntäsärkevää nähdä kuvia näistä huumatuista pedoista, joilta on kaiken kukkuraksi revitty kynnetkin pois. Myös norsut ja niiden kohtalo ihmisten alistettuina ratsuina surettaa… Onneksi Aasiassa on paikkoja missä oikeasti eläimistä välitetään, kuten se norsujen luonnonpuisto, jossa olimme vapaaehtoisina.

    Eipä tule meidän poika eläintarhassa käymään, sillä aiomme opettaa hänelle pienestä pitäen, että villieläimet kuuluvat luontoon ei häkkiin. Nämä on tärkeitä postauksia! Kiitos!

    • Annika says:

      Ihana tietää, että on näin paljon muitakin jotka tuumivat samalla lailla. En muuten ollut edes ajatellut tuota kynsien poistamista, toki se on turisteille mukavempaa…Täällä Kanadassa näyttää muuten olevan tosi yleistä lemmikkikissojen kynsien poistaminen, mikä musta on tosi erikoista ja julmaakin. En tosin ole kissaihminen varsinaisestin, enkä tiedä onkohan tämä yleinen käytöntä Suomessakin?

      Pitääkin kaivella sun arkistoista tuo teidän norsujen luonnonpuistojuttu, muistan lukeneeni siitä sillon se oli tuore. Ihanaa on, että on näitä oikeasti hyviäkin paikkoja. Harmi vain, että monet huonot paikat tahtaavat hyvienkin maineen.

      Ja jes, mahtava että opetat pojallesikin arvostusta eläimiä ja niiden arvoja kohtaan! Hatun noston arvoinen asia.

  • Anne says:

    Samaa mieltä! Mielestäni harmittavaa onkin juuri se, että monet turistit eivät siinä tilanteessa ajattele asiaa sen enempää vaan toivovat vaan sitä loistavaa lomakuvaa. Toisaalta uskon, että matkailutrendi on kääntymässä siihen suuntaan pikkuhiljaa, että ihmiset haluavat tietää lisää asioista sekä kokemuksista eivätkä usko sinisilmäisesti enää kaikkia valheita (esim. eläinten hyvinvoinnista).

    Ollaan keskusteltu matkailevien kaverien kanssa muutamaan otteeseen eläintarhoista, eläinturismista niin ulkomailla kuin Suomessa (esimerkkinä nyt vaikka nää uudet Karhusafarit…) ja on tullut huomattua, että sanasotahan siitä syttyy 😀 Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja tunteita herättävä mutta valitettavasti myös semmoinen, joka saa aikaan lähes aina sen pahanmielen kaikille. In the end, jokainen vastaa onneksi vain omista teoistaan ja matkailutavoistaan 🙂

    • Annika says:

      Totta, onneksi tietämättömyys on kuitenkin korjattavissa ja toivottavasti sana leviää kauas! Musta olisi ihana nähdä matkailijoiden uusi valveutunut sukupolvi, toivottavasti oikeasti ollaan menossa siihen suuntaan enemmän. En itse asiassa tiedäkään noista karhusafareista Suomessa! Pitänee tutkia asiaa tarkemmin..

      Sinänsähän eläinturismissa ei ole mitään vikaa, valtaosa Afrikan matkailustahan on juuri tätä. Ongelmaksi tietenkin koituu se kun eläimiä aletaan ajatella rahakaivona ja kohdella sen mukaisesti. Joskus mietityttää, että mitä ne ihmiset jotka esimerkiksi huumaavat näitä tiikereitä, oikein ajattelevat? Eikö heillä yhtään omatunto kolkuta?

  • Todella hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta! Törmäsin ensimmäistä kertaa elämässäni noihin Thaimaan huumattuihin tiikereihin erään tutun ihmisen lomakuvissa. Voin kertoa, että kantani asiaan tuli selväksi, kun kerroin mitä mieltä olin itsensä kuvauttamisesta huumatun tiikerin kanssa. Ikävintähän tässä oli, että kyseessä oli eläimistä pitävät ihmiset, jotka eivät vain tulleet ajatelleeksi asiaa loppuun asti.

    Kirjoitin itsekin äskettäin eläintarhoista ja siitä kannattaako niissä käydä. Tiikeri on todellakin yksi niistä monista lajeista, jotka eivät kuulu missään tapauksessa eläintarhoihin, koska niille on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta järjestää niissä hyvät oltavat.

    Tämä postaus lähtee jakoon!
    Elina / Vaihda vapaalle recently posted…Swazimaa – tuntematon pikkuvaltioMy Profile

    • Annika says:

      Kiitos Elina! Mahtava että aukaisit sanaisen arkkusi tuttavallesi. Liian usein saatetaan vähän ujostella muiden moittimista, mutta minusta on tärkeää että tiedetään mistä tässä on oikein kyse. Luinkin tätä juttua tutkiessa tutkimuksesta, jonka mukaan puolet tiikereitä halailemaan ja kuvailleet tekivät sen nimenomaan siksi, että ovat eläinrakkaita. Voi kunpa he olisivat tietäneet etukäteen mitä tapahtuu kulissien takana! Luulisi, että nämä olisi helppo ‘käännyttää’ ja saada näkemään, että tiikeriturismi on väärin.

  • Jenna says:

    Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Nuo huumatut tiikerit saavat samalla surulliseksi ja aivan raivopäiseksi. Harva turisti sitä kyllä ajattelee, millaiset oltavat noilla eläimillä on. Jos ajattelisivat niin miettisivät sitä kuvan ottamista toisen kerran.
    Onneksi Aasiassa on paikkoja, joissa pidetään eläimistä huolta. Yksi paikka on Panda Research center Chengdussa, josta mulla on tulossa postaus ihan lähiaikoina. Eläintarhat ovat varmasti kivoja paikkoja lapsille, mutta he eivät ymmärrä sitä, miksi eläin on häkissä ja miksi sen ei välttämättä pitäisi olla siellä. Kävin pitkästä aikaa Tokiossa eläintarhassa. Ueno Zoo oli hieno paikka, mutta kyllä sieltä itselleni vähän paha maku suuhun jäi :/
    Jenna recently posted…Päiväretki PorvoossaMy Profile

    • Annika says:

      Juuri tuo on omakin olotila, surullinen ja raivopäinen näitten asioiden kohdalla. Ja todellakin surillista on se, etteivät turistit ajattele tai välttämättä edes tiedä paremmin. Sitä vaan pidetään normaalina eikä ajatella asiaa juuri tarkemmin. Harmillista on myos se, että nämä huonot paikat tahraavat hyvienkin paikkojen maineen, vaikka niitäkin tietysti on! Olen tainnut tuosta Chengun panda centteristä kuullutkin (hyviä juttuja) jos kyseessä on se sama paikka mitä mietin. Mä en saata enää mennä eläintarhoihin, en halua tukea niitäkään vaikka kuinka olisi ihana nähdä leijona vierestä.

  • Kiitos Annika tärkeästä postauksesta! Hienoa että otat nämä asiat esille, kun sulla on selkeästi paljon sanottavaa aiheesta.

    Itse en ole onneksi vastaavaan törmännyt Aasian reissuillani, mutta tuli heti mieleen Krabin buddhalainen tiikeritemppeli (wat tham sua) joka on saanut nimensä muinaisen tarun mukaan, että temppelin luolassa eleli tiikeri, kun eräs munkki oli meditoinut siellä. Toivon ettei siellä ole pidetty koskaan “turistitiikereitä”, vaan nimi on peräisin ainoastaan tarusta!

    Eläinten kaltoinkohtelu saa kyllä minut välillä ihan raivon partaalle ja siksi näistä aiheista on niin vaikea kirjoittaa. Tämä postaus lähtee ehdottomasti jakoon!
    Tiina, Kinttupolulla recently posted…Dramaattinen RivieraMy Profile

    • Annika says:

      Joo tuo tiikeritemppeli voi olla vähän harhaanjohtava termi, kun voi siis toki olla noita temppeleitä, joihin tiikerit liittyy vain nimen puolesta! Tästä asiasta on kyllä niin paljon asiaa, että mielelläni tästä puhun vaikka aihe ei sinänä ihana olekaan. Töissä paasattiin meidän kestävän matkailun johtajan kanssa aiheesta vaikka kuinka ja sain tosi paljon hyvää materiaalia tutkimukseen. Pitääkin laittaa niitäkin linkkejä jakoon.

  • Helena says:

    Toitpas tärkeän asian esille. Se on kyllä uskomatonta miten jotkut turistit ovat sokeita näille asioille. Itseni vielä vuosi sitten mukaan lukien. Tyhmänä mentiin safaripuistoon Balilla, elefanttiajeluineen ja eläinkuvineen. Koskaan en ole mitään näin suuresti katunut. Hyväkuntoisilta ne eläimet siellä kyllä näyttivät, mutta ei se sitä tarkoita että niiden olisis siellä hyvä olla. Järkyttävintä oli mahdollinen kuvan otto leijonan pennun kanssa. Ikinä en ole nähnyt mitään yhtä surullista kuin sen pienen leijonan pennun yksin turistien ympäröimänä. Oltiin paikalla kun hänet tuotiin sisään ja raukka yritti ketjuissaan juosta pakoon ja lopulta pöytään kahlittuna alistui kohtaloonsa. En ikinä tule unohtamaan sitä pakokauhua ja pelkoa sen pienen silmissä. Me käännyttiin samantien kannoillamme, mutta sinne ne muut turistit jäivät jonoon odottamaan että pääsevät kuvattavaksi. Tämän kokemuksen jälkeen en enää harkitsisikaan vastaavaan puistoon astumista. Kumpa vaan olisin ajatellut asiaa ennen kun sinnekkään menin.
    Helena recently posted…Happy Australia Day 2015My Profile

    • Annika says:

      Ja monet turistit eivät vain ole tietoisia siitä millä ne eläimet saadaan noin käyttäytymään. Ajatellaan ehkä vain, että ne nyt on koulutettuja, tottuneita ihmisiin ja kahleissakinhan ne ovat. Itse en näe mitään viehätystä kuvata itseni kahlitun eläimen kanssa. Sehän olisi sama kuin poseeraisi jonkun kuolleen eläimen kanssa, mitään jaloa sellaisessa kohtaamisessa ei ole. Kuulostaa ihan hirveältä tuo leijonanpennun kohtalo 🙁 Juuri tuollaista en kestäisi katsoa, vaan alkaisin saarnaaman ihmisille varmasti paikan päällä. Onneksi nyt tiedät paremmin ja tuodaan yhdessä tätä asiaa esille, jotta tieto leviää laajemmalle!

  • Tässäkö se olikin se syy, miksi en ole koskaan Thaimaasta oikein innostunut 🙂 Vakavammin ottaen, syitä on varmasti monia, mutta tällaiset kuviot “turistien huvittamiseksi” on osa sitä.
    Intiassa kävimme Jaipurin eläintarhassa, jossa tiikeri karjui lähes pelottavasti pienehkössä häkissään – ei tainnut olla hyvä idea tiikerin kannalta tuokaan vierailu.

    Mutta äskettäin sentään kuuntelin loistavan esityksen (biologin, joten eiköhän tuo eläinnäkökulmakin ollut hänen matkassaan mukana) safareista Intiassa, myös tiikerialueille, mutta tiikerin näkemistä ei taata, eli eiköhän siinä silloin oikeasti ole mukana niiden suojeluakin.
    Pirkko / Meriharakka recently posted…Edvard Munch – Elämän tanssiMy Profile

    • Annika says:

      Minäkin mietin joku aika sitten, että mikähän siinä on ettei Aasia niin kiinnosta ja mieleen tuli heti nämä eläin asiat ja seksiturismi. Eipä ne kovin houkuttelevia asioita ole. Edelleen olen sitä mieltä, että varmasti Aasiaan tulen matkaamaan (nyt Aasia on täältä Kanadan itärannikolta vielä tuhannen kaukanakin, kun ensin pitää mennä Eurooppaan ja sitten Aasiaan jne), sillä onhan siellä paljon upeaa nähtävää.

  • Annika says:

    Henkilökohtaisesti en ole ikinä yhdistänyt tiikeriturismia ja omaa haluttomuutta matkustaa Aasiaan, mutta käyhän se näinkin. 😉 No joo, rehellisesti sanottuna olen täysin samaa mieltä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja valitettavan harva ajattelee pidemmälle jotain tiikerinpennun kohtaloa. Vois melkein kuvitella, että älypuhelinten, instagrammien yms. myötä tällainen “pakko-saada-kuva-pennun-kanssa-nyt” olis vielä yleistynytkin. Kun näkee tarpeeksi monta sellaista kuvaa netissä, eittämättä tulee itsellekin tarve ottaa vastaava sen enempää miettimättä.
    Annika recently posted…Matkamessuista ja blogipöhinästäMy Profile

    • Annika says:

      Haha, joo mä oon vähän spesiaali 😉 No ei tuo tiikeriturismi itsessään ole syy siihen etten ole Aasiaan matkustanut, vaan se etten halua altistaa itseäni eläinten laiminlyönnin näkemiselle. Tiedän että sitä hyvin todennäköisesti tulisi vastaan ja se kyllä aiheuttaisi mielipahaa, joten olen toistaiseksi välttänyt sitä. Ja edelleenkin sanon, että tietysti ikäviä asioita tulee muuallakin maailmassa vastaan, mutta jostain syystä Aasiasta minulla on sellainen mielikuva, että siellä enemmänkin ikäviä asioita (elefantit, Intian tanssivat karhut, tiikerit jne)

  • Laura R. says:

    Loistava postaus, menee jakoon, sillä tämä on aihe, joka pitäisi saada kaikkien matkustavien tietoisuuteen! En ole käynyt itse vuosiin eläintarhassa enkä aio käydäkään. Maailmanympärimatkallammekin näimme uskomattoman määrän eläimiä luonnossa, ja ne vasta upeita kohtaamisia olivatkin! En vois kuvitellakaan meneväni kuvauttamaan itseäni huumatun tiikerin kanssa, ja oon lopettanut Instassakin muutaman tyypin seuraamisen, kun vastaavia kuvia on tärähtänyt feediin. Ihmisten tiedostusta näiden juttujen suhteen on siis selkeästi lisättävä edelleen! Jotkut vanhemmat puolustelevat lasten viemistä eläintarhoihin sillä, että eihän meillä ole varaa lähteä maailman joka kolkkaan katsomaan eläimiä niiden luonnolliseen elintilaan. Niille tekisi mieli vastata, että eikö olisi paljon hienompaa opettaa lapsille jo pienestä pitäen ettei ole ok tuottaa kenellekään kärsimystä, jotta joku toinen siitä hyötyy? Lapsi ymmärtää kyllä, lapset on huomattavasti kykeneväisempiä myötätuntoon kuin aikuiset. Ja sitten joskus, kun niitä eläimiä pääsee näkemään luonnossa, on se monin verroin suurempi elämys!
    Laura R. recently posted…JULISTAN UUDEN SUUREN SEIKKAILUN SUUNNITTELUN ALKANEEKSI!My Profile

    • Annika says:

      Kiitos Laura! Niinpä, luonnossa eläinten tapaaminen on heti niin paljon aidompaa ja varmasti huikeampi kokemus. Haluaisin kovasti mennä joskus esim. Botswanaan safarille katsomaan niitä eläimiä, joita eläintarhoissa yleensä on. Ja niin totta tuo sun kommentti vanhemmista ja ‘ei meillä ole varaa’ -tyyliset kommentit. Olisi niin loistava vastaus tuo minkä annoit. Ja sirkukset on sitten ihan kokonaan eri tarina, nekin kaivertavat mieltä..

  • Ensimmäisen kerran törmäsin koko tiikerikuvioon viime keväänä, kun tutustuin Thaimaan-matkani paikkoihin etukäteen. Olin aivan pöyristynyt Instagramissa tiikerin kanssa poseeraavista turisteista. “So cool!” kommentit kirvoittivat kommentoimaan, että todellako on coolia makailla huumatun tiikerin vieressä. Ilon pilaaja, juu olen.

    Olen itse silittänyt pandaa. Mietin pitkään, missä menee eettisyyden raja. Panda oli Chengdussa pandakeskuksessa, jossa eläimet lisääntyvät aika hyvin ja josta niitä myös on vapautettu luontoon. Yksi panda oli kerrallaan siliteltävänä noin vartin, se sai koko ajan omenoita ja muita herkkujaan ja sitä sai koskea yksi turisti kerrallaan. Sitten vaihtui kaveri toiseksi. Näitä sessioita on muistaakseni yksi päivässä. Ihmisten kanssa eläneitä eläimiä, jotka eivät luonnossa pärjäisi. Hinta turistille kova, ja sillä keskus saa rahaa.

    Myös elefantilla olen ratsastanut (luin siis toisenkin juttusi). Olen nähnyt muutamia erilaisia paikkoja, ja ihan valmis en olisi kaikkia tuomitsemaan. Eri juttu on, jos eläimiä suorastaan laiminlöydään, rääkätään jne. Monissa paikoissa niitä saa vain ruokkia, ei edes päästetä selkään. Oma lukunsa tietenkin ovat Bangkokissa ostarin pihalla ja liikenteen seassa talutettavat norsut.

    Kuten kirjoitit, eläimiä kohdellaan huonosti kaikkialla. En ikinä ummista siltä silmiä, en kestä ajatusta kaltoinkohtelusta, mutta en ole valmis jättämään vaikkapa Thaimaata käymättä tämän takia. Idiootit turistit tekevät vaikkapa tiikerihomman mahdolliseksi. Jos kukaan ei kävisi, ei moista tehtäisi. Turistilla pitää olla riittävästi älliä tajuta. Tuloerojen riivaamassa maailmassa köyhimmänkin on yritettävä, ja silloin keinot voivat olla kyseenalaiset.

    • Annika says:

      Juuri Instagramista tämä munkin silmille läpsähti, just samanlaisilla kommenteilla. Ilonpilaaja olen muuten minäkin 😉

      Olen kuullut positiivisa asoita tuosta Chengdun pandakeskuksesta vähän kautta rantain, mutta en ole sen tarkemmin perehtynyt onko paikka eettinen vaiko ei. Ehkäpä teen siitä seuraavan postauksen 😀 Ja siis minulla ei kyllä ole mitään sitä vastaan, että eläinten katsomisesta tai syöttämisestä otetaan turisteilta rahaa, kaikin mokomin! Ongelmat tulee sitten kun eläimistä tehdään ratsuja jne. Eikö niistä eläimistä nyt vain voisi nauttia niiden luonnollisessa ympäristössä?

      Noista elefanteista tuli mieleeni vielä sanoa, että harvemmin niitä tai muitakaan eläimiä suoraan turistien edessä rääkätään tai laiminlyödään 😉 Mun nyrkkisääntönä tulee olemaan tuo, että jos ei ratsastusta ole tarjolla (tai muuta näytösjuttua) niin sitten paikka todennäköisesti ansaitsee dollarini.

  • Todella hyvä, tärkeä ja kattava postaus! Enpä voisi enempää olla samaa mieltä. Hyvä, että tuot näitä asioita esille!
    Jenna / Journey Diary recently posted…All inclusive – yhtä kuin matkailun syöpäMy Profile

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

CommentLuv badge