Pala Uruguaita

Buenos Aires ei tehnyt sateisella ilmallaan, protesteillaan ja ruuhkillaan suurta vaikutusta tähän matkaajaan, joten olin tyytyväinen, että olin varannut päiväretken Uruguain puolelle.

Mitä teille tulee mieleen Uruguaista? Mulla pää löi tyhjää ja oli pakko myöntää, ettei mulla ollut minkäänlaista mielikuvaa tästä maasta. Buenos Airesista pääsee hyvin näppärästi Colonia del Sacramentoon tunnin lauttamatkalla. Jotenkin se ei oikein tuntunut, että olisin menossa toiseen maahan, mutta kun lauttaterminaalissa piti mennä immigrationin läpi ja hankkia leimat passiin, niin alkoi tuntumaan, että totta tosiaan tässähän vaihtuu maa ihan oikeasti.

Lauttamatkan aikana iski tajuntaan sekin, että sen lisäksi etten tiedä maasta juuri mitään, en myöskään tiedä mikä valuutta siellä on käytössä! Infoisku: Uruguaissa on oma valuuttansa, mutta ainakin Colonia del Sacramentossa hyväksytään Argentiinan pesoja ja USAn dollareita ja ravintolalaskussa ilmoitetaan hinta kaikilla kolmella valuutalla. Hauska fakta sekin, että jos maksat ravintolassa luottokortilla, niin saat noin 3-4% alennusta! Yleensähän tilanne on päinvastainen, mutta Urugualaiset ovat kuulemma huonoja käyttämään luottokortteja ja niiden käyttöä halutaan rohkaista alennuksen kera.

Illallinen autossa? Täysin mahdollista!

Paljon reissnnut työkaverini sanoi ennen lähtöäni, että hän haluaisi eläkkeelle jäätyään muuttaa Colonia del Sacramentoon, enkä ihmette sitä enää lainkaan! Tämä pikkukaupunki oli niin rauhallinen ja loistava vastapaino kiireiselle Buenos Airesille. Värikkäitä ja matalia rakennuksia, rannikkoa ja hyviä ravintoloita, todella leppoinen meiniki. What’s not to like? Ja tietysti sääkin oli aurinkoinen ja lämmin, toisin kuin Buenos Airesissa joen toisella puolella.

UNESCOn maailmanperintölistalle Colonia del Sacramento on päässyt sen vuoksi, että se on ainoa kaupunki Etelä-Amerikassa, jossa edelleen nähtävillä sekä espanjalaisten että portugalilaisten vaikutusta. Molemmat maat hallitsivat Uruguaita viisi kertaa, aina vuorotellen toistensa kanssa ennen Uruguain itsenäistymistä 1828. Uruguay on ehkä vielä enemmän pihvimaa, mitä Argentiina – ja toki paikallisten mielestä heidän lihansa on parempaa kuin naapurimaan. Maassa on noin 3 miljoonaa ihmistä, mutta 14 miljoonaa lehmää ja keskiverto urugualainen vetää napaansa 90 kiloa lihaa vuodessa. Minua ja matkakaveriani varoiteltiin, että yksi normaalikokoinen pihviannos on 500g ravintolassa tai kotona grillatessa. Siis puoli kiloa!!

Tästä päästäänkin sitten lempiaiheeseeni koiriin, sillä kulkukoiria tuolla oli aika monta. Colonia del Sacramenton hauvat voivat kuitenkin oikein paksusti, kirjaimellisesti, koska ne saavat ravintoloista tähteitä. Useimmat turistit eivät syö koko jättimästä ateriaansa, joten pihvien tähteet menevät koirille. Ja koirat kiittävät! Minusta oli myös oikein herttaista, että paikalliset tunsivat koirat ja kertoivat ketkä olivat veljeksiä ja kuinka vanha kukanenkin oli.

Tahdotko tehdä saman reissun?

Liput kannattaa tai jopa pitää hankkia etukäteen Buquebussilta (pari muutakin firmaa operoi tätä väliä, mutta Buquebus on suosituin). Lauttoja menee muutama päivittäin, mä otin 8:30 lautan ja palasin sitten 16:30, mikä oli ihan hyvän verran aikaa. Hintaa menopaluulipuille tulee about 80-100€ vähän riippuen päivästä ja ajankohdasta , joten se ei ole aivan halpaa lystiä, mutta ehdottomasti suositeltavaa.

Paikan päällä kannattaa vuokrata pyörä tai golfkärry (:D), joilla voi sitten kruisailla rauhallisesti vähän kauemmaskin. Infocenterissä on kiva show, jossa kerrotaan tai paremminkin näytetään millaista on muualla Uruguaissa ja tämä esitys oli kyllä niin hyvä, että melkein haluaisin palata tutkimaan muutakin maata!