Maailman matkailualaa edustava World Travel & Tourism Council on sanonut, että nyt on korkea aika ihmisten tunnistaa heidän matkojen aiheuttamat vaikutukset ja se, kuinka paljon vettä ja energiaa matkailijat kuluttavat matkakohteen paikallisiin verrattuna.
Kyllä, vastuullisen matkailun kannalta kuulostaa oikein hyvältä. Mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa?
Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen nimeltä “the carbon footprint of global tourism“, jossa kerrottiin, että maailmanlaajuisen matkailun aiheuttama hiilijalanjälki onkin luultua isompi – neljä kertaa isompi. Tämän tutkimuksen mukaan matkailuala on vastuussa 8% maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Aikana, jolloin kasvihuonepäästöjä tulisi vähentää radikaalisti, tämä ei ole hyvä juttu.
YK:n alainen maailman matkailujärjestö UNWTO on tunnistanut sen, kuinka merkittäviä päästöjä matkailu aiheuttaa ja haluaa lieventää matkailun vaikutuksia muun muassa kehottamalla matkailijoita suosimaan lähellä olevia matkakohteita, lentämään vähemmän ja käyttämään matkakohteessa julkisia liikennevälineitä.
Halusin laittaa nuo ylläolevat tekstit ihan isolla fontilla, koska ne ovat merkittäviä. Tässä on kaksi kansainvälistä ja merkittävää matkailuun liittyvää organisaatiota, joiden molempien intressien mukaista ja mandaattina on maailmanlaajuisen matkailun kasvu, mutta silti molemmat peräänkuuluttavat matkailun uusiksi miettimistä.
Joten ehkä meidän matkailijoidenkin pitäisi miettiä matkailua vähän uusiksi?
On totta, että matkailu on merkittävä rahanlähde monille maille ja matkakohteille, ja etenkin nyt koronaviruksen aikana matkailun positiiviset vaikutukset niin työllisyyteen, kuin tiettyjen alueiden villieläinten hyvinvointiinkin ovat tulleet selväksi. Itsekin olen koko urani keskittänyt matkailuun ja tällä hetkellä istun kotisohvallani lomautettuna ainakin useamman kuukauden ja mielenkiinnolla odotan, onko työpaikallani varaa palkata minut enää takaisin.
Tämä ei silti tarkoita sitä, että matkailuala pitäisi nostaa jaloilleen hinnalla millä hyvänsä, tai samanlaisena kuin ennen koronaa. Tuo yllä mainitsemani tutkimus matkailun hiilidioksidipäästöistä huomauttaa, että vastuullinen matkailukäyttäytyminen eikä teknologiset kehitykset ole onnistuneet vähentämään matkailun aiheuttamien päästöjen jatkuvaa nousua. Tarvittaisiin siis järeämpiä otteita.
Sama tutkimus kertoo myös, että matkakohteiden (etenkin talvi-ja rantakohteiden) haavoittuvuus ilmastonmuutokselle viittaa siihen, että ilmastonmuutoksen vuoksi koko matkailuala tulee pakostakin läpikäymään radikaalin muutoksen. Ennusteiden mukaan matkailuala jatkaa 4% vuosittaista nousua tulevaisuudessakin. Matkailuhan on muuten sellainen ala, että siitä lähtien kun sitä on mitattu (siis jo useita vuosikymmeniä) se ei ole kertaakaan vähentynyt vaan se on kasvanut ihan jatkuvasti ja on selvää, että se tulee jatkossakin kasvamaan, kun maailman väestö rikastuu. Myös futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen mainitsee Matkailun Tulevaisuus-raportissaan sen, että ilmastonmuutos tulee muuttamaan sitä, miten ihmiset matkailevat.
Matkailuala siis jatkaa kasvuaan maailmanlaajuisesti, mutta tämän tutkimuksen mukaan niin kasvavat myös matkailualan hiilidioksidipäästöt, 3.3% per vuosi. Eksoottiset matkakohteet, lisääntynyt riippuvaisuus lentämisestä ja luksuksesta ovat pistäneet matkailualan hiili-rikkaaseen kulutuskategoriaan. Ja tämä aikana, jolloin monet maat (kuten Suomi) on sanonut tähtäävänsä hiilineutraaliin tilanteeseen. Monet vastuulliset matkanjärjestäjät ovat jo vuosia keskittyneet hiilijalanjälkensä pienentämiseen, mutta koska matkailuala ja sen tuottamat päästöt kasvavat niin valtavaa vauhtia, näillä matkanjärjestäjien hyvillä teoilla ei ole ollut vaikutusta lopputulokseen.
Ja vielä ikävänä kirsikkana kakun päällä, 15% matkailun aiheuttamista päästöistä ei ole osa mitään vähennyssuunnitelmaa, koska kansainvälinen ilmailu-ja laivaliikenne eivät kuulu Pariisin ilmastosopimuksen piiriin.
Jotain pitäisi siis tehdä. Maailman matkailujärjestökin haluaa meidän muuttavan matkailukäyttäymistämme, joten nyt on aika. Ei ole aika lopettaa matkailua, mutta on aika muuttaa sitä.
Ensimmäinen askel on ehkä se, että ymmärretään millaisia hiilidioksidipäästöjä matkamme itse asiassa tuottavat. Tuumasta toimeen siis. Katsoin jo tehtyjä matkojani ilmastolasit silmillä ja laskin (jo etukäteen hirvitti) Atmosfairin laskurin avulla, että millaisia päästöjä mun matkat ovat tuottaneet. Tässä tulokset – ja toimituksen huomio, nämä matkat tein siis täältä Kanadasta käsin. Ja vertaukseksi lisään vielä, että asiantuntijat kertovat, että ympäristön kannalta meidän tulisi pyrkiä noin 2000kg hiilidioksidipäästöihin per vuosi.
Marokko (2015)
Ottawa- Montreal junalla, sitten Montreal – Casablanca- Marrakech lentämällä. Lennot tuottivat hiilidioksidipäästöjä 2,799 kg.
Suoria lentoja ei ollut saatavilla, eikä edes lentoja Ottawasta ollenkaan. Ihme kyllä todella monet lennot reitittävät Ottawastakin Montrealin kautta ja tämä on siis vain 200km matka! Joten tämän tein kyllä mielihyvin junalla lentämisen sijaan.
New York (2016)
Edestakaiset lennot Ottawa- Toronto- New York 495kg CO₂. Tämä on suht alhainen määrä, olettaisin sen johtuen matalasta lentokorkeudesta ja kyseessä oli myös potkurikoneet, kun ei tuota välimatkaa ihan hirveästi tuossa ole.
Suorilla lennoilla Ottawasta New Yorkiin päästöt olisi olleet 314 kg CO₂, mutta hinta olisi ollut tuplaten kallis. Ei ole reilua ei.
Uskotteko muuten, että tämä on tuorein lomamatkani, jonka olen lentänyt? Tai no riippuen miten tämän ajattelee, kävin Suomessa kesällä 2019, mutta se ei varsinaisesti ollut sellainen rentouttava lomamatka, vaan enemmänkin velvollisuus käydä näyttämässä naamaa kotikonnuilla yli neljän vuoden tauon jälkeen! Olen toki lentänyt muuten ja paljonkin, mutta ne ovat kaikki olleet työmatkoja. Lomamatkoja ei hirveästi ole tullut tehtyä juuri minkäänlaisia, sillä ne ovat olleet ne Kanadan halki kulkevat automatkat muuttolaatikoiden kera 2017 ja 2019. Tarvis vissiin loman tähän johonkin väliin.
Ushuaia, Argentiina (2015)
Lennot Ottawa -Toronto – Buenos Aires – Ushuaia: 6,062 kg CO₂.
Tällä yhdellä reissulla siis tuotin kaksin-tai kolminkertaisesti enemmän kuin “saisin” kuluttaa ympäristön kannalta koko vuonna. Huh hei.
Automatka Ottawa – Vancouver, 4500km. (2017)
Tämän automatkan päästöjä en tiedä ihan tarkalleen, mutta ClimateCaren laskuri antaisi tulokseksi 1000kg CO₂. Uskon tämän olevan kuitenkin aika paljon pienempi, sillä tuo tulos on sekoitus kaupunki-ja matka-ajoa. Kanadan läpi ajaminen oli erittäin “fuel efficient” kun ajettiin pitkiä matkoja samaa nopeutta pysähtelemättä ja todellakin tehtiin pääasiassa matka-ajoa. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että en suinkaan yksin ajanut vaan meitä oli kaksi matkassa, eli siis päästöt ovat varmaan oikeammin jonkin verran alle 500kg CO₂.
Suoralla yksisuuntaisella lennolla Ottawasta Vancouveriin päästöt olisivat olleet 704 kg CO₂.
Ja tähän loppuun muistutan, että ulkomaan matkailu ei ole sama kuin lentäminen! Eli jos matkailua pitää ympäristön nimissä miettiä uusiksi, lentämisen vähentäminen on erinomainen keino kokea uudenlaisia seikkailuja ja samalla tehdä palvelus luonnolle.
Jos muuten kiinnostaa tehdä elämäntapatesti hiilijalanjälkeesi liittyen, niin suosittelen Sitran testiä.
Lähteet:
Carbon Footprint of Global Tourism tutkimus
UNWTO (Maailman matkailujärjestö)
World Travel and Tourism Council
Elina Hiltusen Matkailun Tulevaisuus-raportti
6 comments
Hyvä ja ajattelemaan saava artikkeli. On muuten mielenkiintoista nähdä, saako koronakriisi aikaan jotain muutoksia ihmisten matkailutottumuksiin tai alaan ylipäätään.
Kiitos Mikko! Kyllähän nää monenlaisia ajatuksia herättää, niitä epämukaviakin kun matkailusta ja kaukana reissaamisesta sattuu tykkäämään. Ja varmasti matkailuala ainakin muuttaa muotoaan jotenkin, jo sen takia että tulot ovat pienentyneet niin radikaalisti. Matkustajissa itsessään sitten..no se on hyvä kysymys! Voi olla että osalla muuttuu matkailutottumukset ihan pakosta, jos on tullut lomautuksia tai pidempiaikaista työttömyyttä koronan vuoksi.
Kiitos! Vihdoin jotain järjen ääntä matkabloggaajilta, ja vieläpä matkailualan työntekijältä. Mua ahdistaa ihan hirveästi tää suhteellisen yleinen matkablogaajien ja matkailualan työntekijöiden suhtautuminen tähän tilanteeseen. Tottakai on kova paikka kun työpaikka lähtee alta tai omaa intohimoaan ei pääse toteuttamaan. Tottakai näitä asioita saa surra ja niistä koituu paljon pahaa oloa, mutta jokaikinen kerta kun joku uskaltaa mainita, että ehkä korona toimii ponnahduslautana eettisemmälle matkailulle niin nousee hirveä haloo siitä miten “kyllä minulla on oikeus matkustaa”. Kun fakta on vaan se, että muutos on jokatapauksessa edessä lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutosta ei pelasteta teknologialla vaan päästöjä vähentämällä. Matkustuskulttuuri tulee muuttumaan ja sen muuttuminen tulee iskemään kovaa turismiin nojaaviin maihin, mutta se muutos on välttämätön, jos tällä pallolla halutaan elää vielä vuosisadan lopulla. Voidaan kaikki yhdessä miettiä miten paljon matkailu tulee edes olemaan mahdollista maailmassa, jossa koronan kaltaiset epidemiat jylläävät ekological collapsen ja ikiroudan sulamisen seurauksena. Jos matkailuun puututaan nyt kunnolla, ehkä se tulee olemaan mahdollista edes jossain määrin tulevaisuudessa.
Kiitos Jasmin itsellesi, että kommentoit! Etenkin tällaisiin postauksiin, jotka eivät ole matkabloggaajalle tyypillisiä niin niitä aina miettii, että lukeekohan näitä kukaan ja myös, että olenko yksin ajatusteni kanssa. Joten kiitos kun kommentoit, se on oikein rohkaisevaa.
Ja matkailu on jännä juttu. Sinällään sitä ei toki voi kieltää, mutta jotenkin sitä pitäisi rajoittaa. Parhain olisi, jos se tapahtuisi vapaaehtoisesti matkaajien toimesta, mutta kuten sanoit niin monille se on aika sydämen asia ja sitä oikeutta matkustaa puolustetaan henkeen ja vereen. Itse olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että matkustaminen ei todellakaan ole oikeus kenellekään, vaan harvojen nauttima etuoikeus ja toivoisin ettei sitä niin sanotusti väärinkäytettäisi.
Rehellistä pohdintaa, arvostan! Kyllähän noista kertyy päästöjä, vaikka ei lentelisikään kymmeniä kertoja vuodessa maailmalle. En tykkää yhtään lentämisestä ja lennän keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa, mutta vaikea siitä olisi kokonaan luopua.
Itsekin pohdin, voinko hehkuttaa omassa blogissa tammikuussa tehtyä lomamatkaa Kanarialle, vaikka samalla kerron olevani kiinnostunut vastuullisemmasta matkailusta ja maata pitkin reissaamisesta. Toisaalta mitä enemmän jutun juurta saa yhdestä matkasta, sitä parempi.
Kiitos Sanna kommentista! Joo en mäkään usko, että olen lentämisestä luopumassa, koska muuten olisin jumissa Pohjois-Amerikkalaisessa kulttuurissa ja 10 vuoden jälkeen se ei ole enää eksoottista lainkaan 😛 Luulen, että jos asuisin Euroopassa niin junamatkailisin huomattavasti enemmän. Ja minusta toki voi edelleen puhua matkailusta ja mä olen miettinyt, että sitten kun joskus pääsen taas lomamatkalle jonnekin, että vaikka menisinkin lentämällä niin silti voi puhua kompensoinnista (jos on kompensoinut lennot), matkan hiilijalanjäljen voi mainita ja toki vastuullisia asioita matkan päältäkin voi mainita (esim. jos käytti jotain erityisen hyvää matkanjärjestäjää, hotellia, ravintolaa tms). Siinä tulee sitten matkailun vastuullisuusnäkökulmaa esille kohteestakin!