Risteilyt ja mitä matkustajien ei haluta niistä tietävän

by Annika

Jos tykkäät risteilyistä, etkä halua kuulla niistä mitään negatiivista, kannustan sinua silti lukemaan tämän jutun. Kaikki risteilyt eivät ole automaattisesti pahoja. Laivoja ja risteilyfirmoja on eritasoisia, joten risteilyjen rakastajatkin voivat tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja ja tässä postauksessa on siihenkin vinkkejä. Kuluttajina meidän kaikkien tulisi tietää se koko totuus, eikä vain se kiiltokuvamainen puoli matkailuesitteistä, eikö?

Risteilyt ovat maailmanlaajuisesti hurjan suosittu tapa matkustaa, ja koko ajan tilataan isompia ja mahtipontisempia laivoja vastaamaan tähän kysyntään. Risteilyjen suosio on helppo ymmärtää; ne ovat helppo, edullinen ja periaatteessa viehättävä tapa matkustaa. Toisaalta, olen äänekkäästi sitä mieltä, että tuhansien ihmisten laivat, jotka risteilevät etenkin Välimerellä ja Karibialla, ovat yksi matkailualan pahimmista vitsauksista ja malliesimerkki matkailun negatiivisista vaikutuksista. Tämä ei kuitenkaan ole meidän matkustajien syy.

Tässä postauksessa perehdyn siihen, mikä niissä isoissa laivoissa ja risteilyalassa itsessään oikein on vialla ja miksi meidän kaikkien matkustajien tulisi olla tästä tietoisia. Pohjana tälle toimii oma työkokemukseni pienen expedition-tyyppisiä risteilyjä (100 matkustajan laiva) tarjoavan firman parissa ja sen myötä oppimani tieto alan säännöistä ja säädöksistä – ja etenkin niiden puutteesta. Tietysti tein myös paljon taustatutkimusta tätä varten, ja linkkien takaa paljastuvat lähteet, joista tiedot olen kerännyt. Samaan hengenvetoon sanon, että en tiedä mikä on tilanne Suomesta lähtevillä aluksilla, koska kokemukseni ja taustatutkimukseni keskittyy lähes ainoastaan Välimeren ja Karibian alueilla seilaaviin aluksiin.

Joten siis nyt asiaan; mikä mättää risteilyissä?

Viimeisen vuoden sisällä olemme nähneet uutisotsikoita kuten “Carnival Cruise Lines Hit with $20 Million Penalty for Environmental Crimes” (NPR, kesäkuu 2019), “Cruise Ships Emitted More Sulfure Oxide than Europe’s Cars in 2017″ (The Maritime Executive, kesäkuu 2019) ja “Barcelona Port is Worst in Europe for Cruise Ship Air Pollution” (The Guardian, kesäkuu 2019). Kyllähän nämä pistävät miettimään, että onko risteilyfirmojen saastuttamisella mitään rajaa, ja eivätkö he välitä pätkän vertaa siitä ympäristöstä, jonka kauneudella he myyvät matkojaan?

Tähän väliin on myös hyvä tehdä selväksi se, että kaikki laivat saastuttavat, mutta on olemassa huikean isoja eroja niin laivojen, risteilyfirmojen ympäristötekojen kuin matkakohteidenkin välillä.
Risteilyaluksista tulevat saasteet voidaan jakaa neljään kategoriaan; ilmansaasteet, veden saastuttaminen, melusaaste ja laittomat ympäristörikokset. Joten käydäänpä nämä siis osissa läpi:

Risteilylaivat ja ilmansaasteet

Risteilylaivat tarvitsevat hurjan suuria määriä polttoöljyä operoidakseen. Mitä isompi laiva, sitä enemmän polttoöljyä se vaatii, joten pienemmät laivat käyttävät aina vähemmän (paitsi jos ne menevät ekstranopeaa ja kuluttavat täten enemmän). Suuri, tuhansia matkustajia majoittava laiva kuluttaa suurin piirtein 150- 250 tonnia polttoöljyä päivässä. Siis yhdessä päivässä! Viikon risteilyllä laiva siis polttaa aikamoisen paljon polttoöljyä, joka on sitä halvinta ja huonolaatuisinta raskasta polttoöljyä.

Tällaisia määriä polttoöljyä ja siitä tulevia ilmansaasteita on hankala käsittää, mutta auttaisiko tämä ymmärtämään: maailman suurin risteilyfirma (Carnival Cruises) tuotti lukuisilla laivoillaan lähes 10 kertaa enemmän rikkidioksidipäästöjä Euroopan rannikkoalueilla kuin koko Euroopan 260 miljoonaa autoa vuonna 2017. Tämän tutkimuksen teki European Federation for Transport and Environment ja osuvasti nimetty tutkimus löytyy kokonaisuudessaan linkin takaa: One Corporation to Pollute Them All – Luxury cruise air emissions in Europe”. 

Mainitsin rikkidioksidin aiemmin ja jos mietit, että mitäs se se on, niin se on sitä tummaa savua mikä tulee risteilyalusten savupiipuista ulos. Kun laivat polttavat rikki-rikasta raskasta polttoöljyä, ulos tulee rikkidioksidipäästöjä, joiden tiedetään olevan harmillisia sekä ihmisten terveydelle, että ympäristölle. Raskas polttoöljy on risteilyalan suosikki, koska se on halvinta ja täysin laillista harmillista vaikutuksistaan huolimatta.

Ylempänä mainitsin, että myös matkakohde voi vaikuttaa risteilyalusten tuottamiin päästöihin. Onneksi on nimittäin olemassa alueita, joissa laivat eivät saa käyttää tai edes kantaa kyydissään raskasta polttoöljyä; Etelämantere ja tietyt alueet Huippuvuorilla. Näillä alueilla raskaan polttoöljyn polttaminen ja kyydissä pitäminen on kiellettyä ympäristösyistä (esimerkiksi onnettomuuden kohdatessa mereen päässyt raskas polttoöljy olisi erittäin tuhoisaa näillä herkillä alueilla). Näillä alueilla risteilylaivat käyttävät siis kevyempää ja ympäristölle parempaa polttoöljyä. Tämä on muuten yksi syy siihen, miksi Etelämantereen risteilyt ovat niin hintavia verrattuna vaikka Karibian risteilyihin.

Eli kaikki laivayhtiöt Välimerellä ja Karibiallakin voisivat valita ympäristö- ja ihmisystävällisemmän polttoöljyn, mutta koska ei ole pakko ja se on halvempaa, niin näin ei tehdä.

Risteilylaivat ja meren saastuttaminen

Kaikki laivat saastuttavat merta ihan jo pakostakin; ei ole mitenkään mahdollista pitää laivan sisällä sellaista määrää vettä, jota tarvitaan esimerkiksi 5000 ihmisen suihkuihin, vessahommiin, ruoanlaittamieen ja pyykinpesuun. Ja näitä varten tarvitaan tietysti suuret määrät puhdasta vettä, ja kaikki nämä toiminnot tuottavat likaista vettä käytön tuloksena. Mieti, miten paljon vettä tämä on viikon risteilyllä, jos sitä varataan noin 200-300 litraa per henkilö per päivä. Joten luonnollisesti sen likaisen veden on mentävä jonnekin. Ja minnekä se muualle menee, kuin mereen, kun olet keskellä merta.

Ja sitten siihen asiaan, mitä monet eivät tiedäkään. Nimittäin monet varmasti olettavat, että tokihan se mereen päätyvä jätevesi puhdistetaan ensin. Eipä muuten puhdisteta. 

Laivoista tulevaa jätevettä on kolmea eri tyyppiä; se vesi joka tulee suihkuista, kokkauksesta, siivouksesta ja pyykkikoneista on nimeltään harmaavesi. Se vesi, joka huuhtoo vessat on englanniksi black water, eli mustaa vettä. Ja sitten lisäksi on vielä pilssivesi, joka on sotkuinen sekoitus öljyä, merivettä ja kemikaaleja.

Näistä ainoastaan jälkimmäinen puhdistetaan ennen mereen päätymistä. Musta-ja harmaaveden saan lain mukaan päästää sellaisenaan mereen, kunhan on 12 merimailin (noin 22km) päässä rannikolta ja International Maritime Organization (IMO) asettamien erityisalueiden ulkopuolella. IMOn listan mukaan vain Itämeri on erityisalue, jossa ns. käymälävesiä ei saa päästää mereen – Joten isot aplodit kaikille Itämeren maille, jotka äänestivät tämän puolesta!

Muualla maailmassa sitten… No, nämä jätevedet saa päästää mereen, niin Karibialla, Alaskassa kuin Kanadan herkillä pohjoisalueillakin. Koska näitä vesiä on mahdotonta pitää laivan sisällä, ei ole epäilystäkään siitä, meneekö se vesi mereen vai ei. Laivoilla on olemassa puhdistusmenetelmät näiden vesien puhdistamiseen ja vastuulliset operoijat puhdistavat vettä edes jonkin verran, mutta sekin maksaa aina aikaa ja rahaa. Sitten nämä isot laivayhtiöt kuten Carnival Cruises (joka omistaa myös Pricess Cruises, Holland America Linen, Seabourn, Cunard, AIDA Cruises, Costa Cruises ja P&O Cruises Iso-Britanniassa ja Australiassa), jotka maksavat kymmenien miljoonien sakkoja ympäristörikoksista… No, he ovat toistuvasti näyttäneet toimillaan, etteivät he tee edes sitä mikä on lain mukaan vähintä.

Ja pitää myös sanoa, että vaikka usein ajatellaan että harmaavesi suihkuista ja kokkauksesta on vähemmän harmillista kuin vessoista tuleva käymälävesi. WWF:n raportin mukaan harmaavesi voi aiheuttaa levän lisääntymistä, alhaisempia veden happitasoja ja etenkin pyykinpesuveden mukana tulee mereen pääsee mikromuovia.

Laivojen aiheuttama vedenalainen melusaaste

Meret voivat vaikuttaa hiljaiselta paikalta meille maalla eläville, mutta sen asukkaille meri on kaikkea muuta kuin hiljainen. Osa äänistä on luonnollisia, kuten vesisade, aallot, myrskyt tai jään särkyminen, mutta kasvava osa vedenalaisista äänistä on ihmisten tuottamaa. Koska rahtilaivat liikuttavat suurimman osan maailman tavaroista, suuri osa meluhaitasta tulee juuri laivoista, niin risteilylaivoista kuin rahtilaivoistakin (jälkimmäisiä joita on huomattavasti enemmän, ja samat säännöt koskevat muuten niitäkin esim. jäteveden mereen päästämisen suhteen).

Laivoissa on kaksi pääsyyllistä vedenalaiseen melusaasteeseen; diesel moottorit ja potkurit. Melusaasteen taso vaihtelee sen mukaan kuinka nopeaa laiva menee (mitä nopeampi, sitä äänekkäämpi), laivan tyypin mukaan ja sen mukaan kuinka hyvinhuollettuja laivan potkurit ovat ja niin edelleen. Melusaaste on ongelma tietysti sen takia, että se vaikeuttaa vedenalaisen äänimaailman ymmärtämistä niille eläimille, jotka käyttävät ääntä ruoan etsimiseen, navigointiin ja yleisesti vaaran välttämiseen.

Vedenalaisesta melusaasteesta ei tiedetä yhtä paljon kuin esimerkiksi ilmansaasteista, koska melusaaste ei tuota mitään näkyvää saastetta. On kuitenkin ollut tutkimuksia, jotka paljastavat, että melusaasteella on negatiivinen vaikutus pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi Brittiläisessä Kolumbiassa lisääntynyt laivaliikenne on jo vähentänyt valaiden ja delfiinien määrää.

Risteilyt, laiton saastuttaminen ja ympäristörikokset

Siinä on jotain todella lannistavaa, kun maailman suurimmalla risteilyfirmalla (Carnival Corporation) on takanaan pitkä lista laitonta saastuttamista ja ympäristörikoksia, eikä mitään merkkiä edistyksestä vuosikymmeniin. Ja nyt ei puhuta vahingoista tai viattomasta tietämättömyydestä, vaan tarkoituksellisesta sääntöjen rikkomisesta, totaalisesta kunnioituksen puutteesta lakeja ja alan säädöksiä kohtaan ja siitä, että rahalliset säästöt laitetaan ympäristön edelle.

Epäiletkö, että liioittelen? Tässä vain osa Carnival Corporation tuoreimmista toimista (tilastot otettu täältä, linkin takaa löytyy myös muiden firmojen saaamia sakkoja ja huomautuksia)

2002 Öljypäiväkirjojen väärentäminen ja öljynsekaisen veden päästäminen mereen vuosien 1996 ja 2001 välillä
2016 Pacific Jewel rikkoi uusia polttoöljysääntöjä polttamalla rikkipitoista raskasta polttoöljyä Sydneyn satamassa ja sai siitä $15,000 sakot ilman saastuttamisesta.
2016 Princess Cruisen työntekijä paljasti, että he päästävät mereen sellaisenaan käsittelemätöntä öljypitoista jätevettä, mikä on laitonta. He myös väärensivät päiväkirjoja, yrittäen peittää tämän rikoksen. Princess Cruises sai suurimman sakon, $40 miljoonaa, mitä tällaisesta ympäristörikoksesta on koskaan annettu.
2017 Carnival Corporation rikkoi Alaskan lakia näkyvään ilmansaasteeseen liittyen, mutta tämä asia soviteltiin suljettujen ovien takana rahasummasta, jonka suurutta ei ole laitettu julkiseksi.
2017 Holland America Linesin laiva Amsterdam rikkoi Alaskan ilmansaastelakia.
2018 Kokonaisuudessaan 9 Carnival Corporationin laivaa rikkoi ilmansaastalakia Alaskassa.
2018 Carnival Corporation sai 25 huomautusta veden saastuttamissääntöjen rikkomisesta pelkästään Alaskassa.
2019 Carnival Corporation sai taas $20 miljoonan sakot, koska se rikkoi ehdonalaista koeaikaa, jonka he saivat yllämainitusta vuoden 2016 öljypitoisen veden päästämisestä mereen. Tällä kertaa he rikkoivat satoja koeajan ehtoja, mukaan lukien muovijätteen päästäminen mereen Bahamalla.

Huikeat $40 miljoonan sakot saattavat kuulostaa todella isoilta, mutta kannattaa pitää mielessä, että Carnival Corporation on miljardibusiness, ja vuonna 2018 heidän voitot oli $3.2 miljardia. $40 miljoonan sakot olisivat siis vain 1.25% heidän voitoistaan, eli ei juuri mitään. Onko siis ihmekään, että he jatkavat ympäristön saastuttamista ihan kuten he omistaisivat sen? Jotain toivoa antaa kuitenkin edes se, että osa ylläolevan taulukon rikkomuksista tuli ilmi joko työntekijöiden tai matkustajien toimesta.

Laivoja on hankala pakottaa seuraamaan ympäristölakeja ja niitä on todella vaikea valvoa, koska laivat viettävät aika paljon aikaa kaukana merellä näennäisesti keskellä ei mitään, poissa valvovan silmän alta. Kansainvälisillä vesillä operoiminen tuo omat haasteensa, tosin laivaliikennealan (eli siis rahti-ja risteilylaivojen) valvominen kuluu YK:n alaiselle International Maritime Organizationille.

Onko mitään hyvää raportoitavaa?

Kyllä on, onneksi.

Risteilyalusten saastuttaminen on vakava ongelma, mutta onneksi tässäkin asiassa on jotain positiivista kehitystä. Laivojen saastuttamista tutkitaan koko ajan enemmän, joten meillä on nykyään enemmän tietoa eri saasteiden vaikutuksista ympäristöön kuin koskaan ennen. Aina on niitä risteilyfirmoja ja muita busineksiä, jotka eivät halua muuttaa toimintatapojaan, mutta onneksi on myös niitä, jotka ajattelevat edistyksellisesti.

Uusia laivoja tilataan koko ajan lisää, mikä on sinänsä hyvä, koska yleensä uudemmat laivat käyttävät uudempaa teknologiaa esimerkiksi jätteenkäsittelyssä tai energian tuotannossa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että ihan kaikki risteilyfirmat (myös muovia ja öljyä dumppaava Carnival Corporation) sanoo, että ympäristö on heille ykkösprioriteetti ja sen suojelu on asialistalla korkeimpana ja niin edelleen. Tämä on sitä kuuluisaa viherpesua, joten elä usko pelkästään sanoja, etenkin jos teot on selvästi jotain ihan toista.

Onneksi on kuitenkin sellaisiakin risteilyfirmoja, joiden lupaukset ja teot vaikuttavat olevan linjassa toistensa kanssa. Esimerkiksi norjalainen Hurtigruten lanseerasi vast’ikään kaksi hybridilaivaa, joka voivat toimia osan matkasta myös sähköllä. Tämä on erityisen hyvä siksi, että sähköllä operoiminen tuottaa vähemmän melusaastetta veden alla.

Myös Virgin Voyages on tulossa markkinoille 2020. Virgin Voyages aikoo aloittaa operoinnin heti alusta “zero single use plastics”-tyylillä, mikä on loistavaa, koska laivat tuottavat hurjasti muovijätettä. Virgin Voyages sanoo myös käyttävänsä uusia teknologioita, jotka muuttavat laivan moottoreista tulevan lämmön sähköksi ja orgaanisen jätteen puhtaaksi energiaksi. Toki Virgin Voyages aloittaa operoimisen vasta huhtikuussa 2020, joten toistaiseksi ollaan vain sanojen tasolla. Itse luotan kuitenkin Virgin-brändiin sen verran, että uskallan olla toiveikas!

Yksi uudistus joka on tulossa myös tänä vuonna, on International Maritime Organisaation uusi sääntö laittaa kaikki laivat käyttämään parempilaatuista polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus saa olla maximissaan 0.5% entisen 3.5% sijasta. Haasteena on kuitenkin se, että tämän vaatiminen on eri maiden hallitusten ja satamien vastuulla ja jos he sallivat rikkipitoisemman polttoöljyn käyttämisen, niin uudistus ei juuri auta. Tämä on kuitenkin yksi askel parempaan suuntaan, jos pienikään osa laivoista valitsee kevyemmän polttoaineen.

Mitä sinä voit tehdä

Jos tykkäät risteillä, niin ehkä valitse jokin muu kuin Carnival Corporationin omistama laiva? Etenkin olisi loistava kehitys, jos esim. Hurtigrutenin hybridilaivojen kysyntä kasvaisi, tai muiden yhtiöiden, jotka tekevät hyviä valintoja ympäristön kannalta. Me kuluttajathan äänestämme lompakoillamme, joten ei tueta firmoja, jotka kaltoinkohtelevat ympäristöä! Ja kuten jo ylempänä toinkin esille, niin pienemmän ja uudemman laivan valitseminen on parempi vaihtoehto kuin megaristeilijä tai vanha laiva.

Olen myös aiemmin kirjoittanut vaihtoehdoista risteilyille, joten tsekkaapas tuokin postaus!

Huh, no nyt tuli kirjoitettua tästä aiheesta, josta olen jo pitkään halunnut kirjoittaa. Millaisia ajatuksia herätti tämä?

Saattaisit tykätä myös näistä

18 comments

Kirsi February 2, 2020 - 12:06 am

Ihan mielettömän hyvä, perinpohjainen, ravisteleva ja ainakin minulle uutta tietoa sisältävä postaus! Nyt kun vielä saataisiin matkailijat äänestämään jaloillaan. Miljoonien sakot eivät heilauta miljardivoittoja kerääviä firmoja, vaan meno jatkuu. Tämä jakoon, kiitos!

Reply
Annika February 2, 2020 - 7:49 am

Kiitos Kirsi! Kyllä, meillä matkustajilla on vaan aikamoisen paljon valtaa 🙂

Reply
timokytta February 2, 2020 - 1:49 am

Erittäin hyvä infopläjäys tärkeästä asiasta, kiitos! Meillä on vielä risteily tekemättä, mutta tämän muistuttamana pitää katsoa tuotakin puolta, eikä vain sitä hintaa.

Ollaan molemmat töissä Wärtsilässä ja näistä merenkulun suodattimista ja energiaa säästävistä tekniikoista on siellä tullut kuultua. Toivotaan, että lisääntyvät vähitellen. Tuolla olisi vielä paljon parannettavaa – esim rahtiliikenteeseen tarvittaisiin kunnon lennonjohdon tapainen kontrollikeskus, kun nyt posotetaan kovaa vauhtia polttoainetta tuhlaten vaikka Singaporeen ja siellä sitten odotetaan viikko omaa vuoroa purkaa lasti. Jos menisi matkan hiljaa, niin polttoainetta säästyy paljon ja ollaan perillä juuri omalla vuorolla.

Blogimerkinnästä muuten, että toivoisin uuteen välilehteen avautuvia linkkejä, ettei tarvitse murehtia kesken olevan kommenttitekstin puolesta, jos käy jotain viitettä katsomassa.

Reply
Annika February 2, 2020 - 7:48 am

Joo tuo rahtilaiva-ala on kyllä vähän kuin villi länsi, mitä olen siitä ymmärtänyt! Eli sinnekin olisi kyllä hieno saada enemmän valvontaa.
Ja hitsi hei, kiitos kun sanoit noista linkeistä, kyllä tarkoitus olikin aukaista ne ihan uuteen sivuun! Äh, pitääpäs muokata oikein ne siis.

Reply
Laura Linnea February 2, 2020 - 10:05 am

Todella mielenkiintonen postaus! Rakastan matkustelua, mutta nyt en ole esimerkiksi lentänyt yhtään lentoa yli kahteen vuoteen. Oon pyrkinyt suosiman laivoja, mutta nyt viime aloin olen yhä enemmän pohtinut niiden ympäristövaikutuksia. Välillä näiden asioiden selaaminen tuntuu raskaalta epäselvien lähteiden yms vuoksi, joten kiitos tästä selkeästä postauksesta. Oon nyt kahdesti käynyt Uumajassa Vaasasta lähtevällä laivalla, ja pohtinut, millainen ekojalanjälki mahtaa sillä aluksella olla. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään Viking Linen kokonen paatti, joten haluan uskoa, että saastuttaminen on vähäistä… Uutta laivaa tosin ollaan tuollekin välille jo rakentamassa, ja sen pitäisi olla ympäristölle ystävällisempi.
Kiva, että näitä asioita pohditaan enemmän jo ääneen! 🙂

Reply
Annika February 2, 2020 - 10:11 am

Kiitos kommentista! Hatunnoston arvoinen asia Laura, että et ole lentänyt. Nämä ympäristöasiathan ovat suuresti valintoja ja vähän kompromissejakin. Joku ei ehkä lennä ollenkaan, mutta risteilee. Tai joku lentää, mutta on vegaani eikä omista vaikka omaa autoa tms. Minusta on hyvä, että jokainen tekee edes jotain! Tosi hienoa kuulla, että sun laivareitille ollaa kaavailemssa uutta laivaa myös, todennäköisesti se on paljonkin ympäristöystävällisempi jos nykyinen on vanhempaa mallia 🙂

Reply
Laura Laakso February 2, 2020 - 10:06 am

Arvostan niin kovasti sun kirjoituksia tärkeistä aiheista ja yleensä ne on olleet sellaisia, joista itsekin olen haaveillut kirjoittavani. Teet taustatyön huolellisesti ja kirjoitat hyvin ja nyt ainoa haaste on se, että mahdollisimman moni tulee tietoiseksi näistä epäkohdista.

Reply
Annika February 2, 2020 - 10:09 am

Kiitos Laura – minä arvostan sun kommenttia! Ihana kuulla, että viesti otetaan vastaan positiivisesti ja että se koetaan tärkeäksi!

Reply
Elina | Vaihda vapaalle February 2, 2020 - 10:15 am

Onneksi moni varustamo kuitenkin ottaa vastuullisuus asiat tosissaan, koska ilman hyvinvoivia meriä ei niilläkään ole enää bisnestä. Uusilla ja uudistetuilla laivoilla on lähes järjestäen erittäin pitkälle viedyt veden puhdistusjärjestelmät ja meriin laskettavat vedet on lähes juomakelpoisia.

Hybridialuksia ja LNG:llä kulkevia aluksia on tosiaan tilauksessa monella varustamolla. MSC Cruises hyvittää kaikkien matkustajiensa hiilijalanjäljen ja uusissa aluksissa on mm. merenalaista melua vähentävää teknologiaa ja muutenkin ympäristöasiat tuntui otetun hyvin huomioon, kun olin syksyllä heidän laivallaan asiasta kuuntelemassa. Heillä on myös isot ohjelmat, joilla tehdään hyvää merten hyväksi. Vastaavia ohjelmia on muillakin varustamoilla (esim. Royal Caribbean tekee yhteistyötä WWF:n kanssa).

Laivojen polttoaineiden rikkipitoisuudethan tulevat pienenemään reippaasti tämän vuoden alusta, kun The International Maritime Organizationin (IMO) MARPOL on asettanut tiukat määräykset asiaan. http://www.imo.org/en/MediaCentre/HotTopics/Pages/Sulphur-2020.aspx

Risteilyissä on omat ongelmansa ja paljon on työtä tehtävänä, mutta onneksi aika paljon on myös valoa tunnelin päässä. Moni varustamo tekee jo nyt paljon enemmän ympäristön eteen kuin mitä laki velvoittaa. Kaikki ei sentään ole pelkkää viherpesua. 🙂

Reply
Annika February 2, 2020 - 10:46 am

Kiitos Elina kommentista! Oikeassa olet, kaikki ei ole viherpesua, mutta siitä kannattaa olla kuitenkin tietoinen etenkin kun alan isot toimijat tekevät kyseenalaisia valintoja ja toistuvasti. Ja tuo on hyvä kuulla, että MSC Cruises ottaa ympäristöasiat huomioon enemmän ja että esim. hybridialuksia on tilauksessa enemmän. Niin kuin taisin sanoakin, niin on kyllä toimijoita jotka tekee hyviä valintoja, mutta harva on täydellinen. MSC Cruiselta löysin yhden kookkaan sakon vuodelta 2015 (http://www.cruisejunkie.com/envirofines.html, laiton nyt jälkiajatuksena linkin myös postaukseen) roskasäkkien tiputtamisesta mereen Brasilian vesillä. Tässä kuitenkin isona erona se, että MSC Cruises näkyy näissä tilastoissa kerran, kun taas Carnivalin laivat ovat huomattavasti useammin esillä. Joten tämän perusteella ja sun kommenttien perusteella suosisin itsekin kyllä MSC Cruisen tuotteita yli Carnivalin.
Nämä IMOn tiukat määräykset mainitsinkin, mutta toisaalta niiden valvominen on ehkä se ongelma. Varustamoilla on tosi paljon sananvaltaa ja voimaa, ja ne voi hyvinkin uhata lakata menemästä kohteeseen, jos eivät saa polttaa rikkipitoista polttoainetta vanhaan malliin. Tässä aika ajatuksia herättävä artikkeli siitä, miten Carnival Cruises uhkasi vetää laivansa pois Alaskasta, kun he vaativat ympäristöystävällisempää toimintaa: https://www.cruiselawnews.com/2013/02/articles/cruise-pollution/the-dirty-alaskan-cruise-industry-just-got-dirtier/

Reply
Elina | Vaihda vapaalle February 2, 2020 - 12:06 pm

Kyllä moni iso varustamo on ymmärtääkseni sitoutunut noihin IMO:n vaatimuksiin. Täällä esim. Royal Caribbeanin vastuullisuudesta: https://www.rclcorporate.com/environment/

Moni varustamo on varmaan tehnyt virheitä 2010-luvulla. Kun miettii miten paljon maailma ja asenteet on muuttunut ihan tässä viimeisen muutaman vuoden aikana, en kovin paljoa laittaisi painoarvoa sille mitä yksittäistä on tapahtunut vuonna 2015, saatika 2013, vaan haluan ottaa selvää miten varustamo toimii tällä hetkellä. Esim. MSC taitaa olla juurikin esimerkki siitä, että virheistä on otettu opiksi.

Reply
Annika February 2, 2020 - 12:44 pm

Se on hyvä, että näihin IMOn vaatimuksiin on sitouduttu ja monet alan toimijat ovat niiden kehittämistä varmasti edesauttaneetkin, mutta mä haluaisin ensin todisteita siitä, että oikeasti toimii. Olen kyllä aika toiveikas ja ehdottomasti tämä on positiivinen kehitys alalla.
Monilla firmoilla, myös Carnivalilla, joka on siis tuomittu ympäristörikoksista viime vuoden puolella, on loistava osio vastuullisuudesta nettisivuillaan. En sitä tarkoita, etteikö Royal Caribbeanin vastuullisuus olisi todenmukaista, mutta se on vaan niin pirun harmi, että muutama firma vie uskottavuutta kaikilta.
Ja kyllä, virheitä on ehdottomasti tehty ja niistä on toivon mukaan opittu. Niin kuin sanoin, niin MSC:n tapaus vaikutti olevan yksittäistapaus, eikä esimerkki siitä, miten firma normaalisti operoi. Ei minusta silti kannata aivan sivuuttaa viiden vuoden takaisia asioita, mutta toki enemmän merkitystä on sillä, miten varustamo toimii nykyaikana.

Reply
Mikaela February 2, 2020 - 11:17 am

Mielenkiintoinen teksti! Laivamatkustelu on iso trendi matkailualalla, ja monelle laiva edustaa lentokonetta eettisempää matkustusmuotoa, vaikka todellisuus ei olekaan ihan näin. Toisaalta tällaisista teksteistä tulee välillä tosi masentuneeksi, kun tuntuu että kaikissa vaihtoehdoissa on aina isoja ongelmia.

Reply
Annika February 2, 2020 - 11:35 am

Kiitos Mikaela! Ja on ihan totta, että nämä on aika lannistavia juttuja. Toisaalta, mikään muoto ei varmasti ole täydellinen, mutta ainakin jos me tiedetään millaisia päästöjä ja muita ympäristöjuttuja kuhunkin vaikka kulkuvälineeseen liittyy, niin me voidaan sitten tehdä parempia valintoja kukin omien arvojemme perusteella.

Reply
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin February 2, 2020 - 11:27 am

Onko se muuten täysin selvää, että iso, vaikka 500 matkustajan laiva, on huonompi kuin 5 kpl 100 matkustajan laivaa? Olisin itse arvannut päinvastoin.

Erinomainen ja tärkeä artikkeli joka tapauksessa. Moni ei varmaan ole edes tietoinen noista haitoista ja ainakaan niistä ei juurikaan puhuta toisin kuin vaikka lentämisen haitoista.

Reply
Annika February 2, 2020 - 12:33 pm

Kiitos Mikko kommentista! Tuo on sinänsä hyvä kysymys, en tiedä onko tuohon olemassa vastausta tai onko se realistinen asetelma. Eroa on varmasti ainakin vaikka kaupunkien kannalta, kun vertaa tuleeko kaupunkiin kerralla 100, 500 vai 5000 matkailijaa käymään.

Reply
Susu | Susu al Mare February 13, 2020 - 2:47 am

Kiitos Annika tästä blogijutusta. Tärkeää tietoa ja myös erittäin silmiä avaavaa. Olit tehnyt paljon taustatyötä juttua varten, se on tosi arvostettavaa. Moni haluaa tänä päivänä olla ekologinen ja tiedostava, mutta tekee silti kestämättömiä valintoja, koska ei tiedä tarpeeksi. Vastaavia artikkeleita tarvittaisiin lisää, jotta me matkailijat viisastuisimme. Toivottavasti saisit tämän juttusi julkaistua jossain isommassa mediassa.

Reply
Annika February 24, 2020 - 5:52 pm

Kiitos Susu kommentista! On erittäin positiivista kuulla, että tällaista tietoa pidetään tärkeänä. Ja kyllä, mä yritän aina tehdä niin paljon taustatyötä kuin vain mahdollista, ja yritän tuoda esille erilaisia näkökulmia. Mukava kuulla, että tätä arvostetaan! 🙂

Reply

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.