#ReilutBlogit: Kaikki mitä sinun tulisi tietää lentojen kompensoimisesta

by Annika

Lentojen kompensointi – mitä se on? Siis ihan oikeasti, mitä se tarkoittaa käytännössä muuta kuin, että maksat muutaman kympin ekstraa joko lentoyhtiölle tai jollekin järjestölle ja se raha menee….öö…siis kai sillä joku jotain puita istuttaa? 

Jos tämä kuulostaa tutulta niin olet oikeassa paikassa! Nuo olivat nimittäin omatkin ajatukseni ei kovinkaan kauan sitten. Aika harvakseltaan kompensoinkin lentojani, koska en oikeastaan tiennyt mihin se raha menisi vai menisikö se edes mihinkään hyödylliseen. Tämän vuoden #ReilutBlogit kampanjaa varten päätin ottaa tästä selvää.  Matkakuume.net-blogin Gian kanssa tulimme siihen tulokseen, että nyt jos koskaan on aika puhua lentämisestä. 

Vuoden 2020 #ReilutBlogit kampanjassa siis pyritään vähentämään lentämistä ja kompensoidaan ne lennot, joita ei voi välttää.

Koska oma tietämykseni lentojen kompensoimisesta oli rajallinen niin arvelin, että en varmasti ole ainoa. Tästä tuli idea paneutua lentojen kompensointiin oikein kunnolla, joten otahan mukava asento ja vaikka drinkki toiseen käteen ja perehdy kanssani hetki tähän aiheeseen. 

Hiilidioksidipäästöt, kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos; termit selviksi. 

Hiilidioksidipäästöt ja kasvihuonekaasut. Näistä puhutaan paljon, mutta mitä ne oikein ovat? 

Hiilidioksidi: Lyhyesti selitettynä, hiilidioksidi on yhdenlainen kasvihuonekaasu. Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan aineita, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiön. 

Hiilidioksidia syntyy kaikenlaisessa palamisessa, kuten esimerkiksi auton ja lentokoneiden moottoreissa tai fossiilisia polttoaineita poltettaessa, ja sitä voisi kutsua siis jätetuotteeksi. Maailmanlaajuisesti suurimmat hiilidioksidilähteet ovat energiantuotanto, teollisuus ja metsien hävittäminen. Suomen mittakaavalla myös liikenteellä (lentäminen mukaan lukien) on suuri osuus hiilidioksidipäästöissä, kuten on myös lihansyönnillä ja lämmityksellä. 

Kasvihuoneilmiö: Jos olet kesällä käynyt kasvihuoneessa niin tiedät, että siellä on paljon lämpimämpää ja kosteampaa kuin ulkoilmassa. Tämä johtuu siitä, että ulkoa tuleva valo pääsee kasvihuoneen lasiseinistä sisään, mutta sen luoma energia eli lämpö ei pääse lasin läpi pois. Maapallon mittakaavassa kasvihuonekaasut toimivat kuin lasi kasvihuoneessa, eli auringon säteet tulevat kyllä läpi, mutta kaikki auringon luoma lämpö ei pääsekään karkuun. Tämän vuoksi maapallon lämpötila nousee ja sitä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. 

Ilmastonmuutos: Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on noussut, mikä puolestaan voimistaa kasvihuoneilmiötä ja nostaa maapallon keskilämpötilaa. Kaikkialla tämä ei tosin tarkoita lämpötilan kohoamista vaan se voi paikoittain jopa viiletä tai toimia muuten erilailla kuin normaalisti, siksipä termi ilmastonmuutos.

DSC_2049

Miksi lentoja pitäisi kompensoida? 

Tosiasiahan on se, että matkustaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Yhdistyneiden kansakuntien alaisen maailman matkailujärjestön mukaan matkailun osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on 5 prosenttia: 4 prosenttia johtuu kuljetuksista, lähes 1 prosenttia liittyy majoitustoimintaan ja pieni määrä muuhun matkailutoimintaan. 

Toinen tosiasia on se, että ilmastokriisi on tosi juttu ja se on suurilta osin meidän ihmisten, menneiden ja nykyisten sukupolvien, syytä. Tätä juttua kirjoittaessa Australia palaa paljon, paljon pahemmin kuin yleensä. Jokunen aika sitten Amazonin sademetsät olivat liekeissä myöskin paljon laajemmin kuin normaalisti. Näiden ja muiden extreme ilmiöiden ennustetaan tapahtuvan entistä useammin ilmastonmuutoksen vuoksi. 

Tuottaako matkailu sitten suurimman osan hiilidioksidipäästöistä? Ei lähellekään. Maailmassa on paljon suurempia saastuttajia, joista moniin me emme voi helposti vaikuttaa. Meidän oma matkailu on kuitenkin sellainen asia, missä meillä on sananvalta ja päätösoikeus, ja lentojen kompensointi on jotain mitä ihan kaikki voi tehdä. Se on yksi keino sopeutua ilmastonmuutokseen ja sen tuomaan uuteen todellisuuteen. 

Lentojen kompensointi ei kuitenkaan poista siitä aiheutuvia päästöjä vaan nimenomaan kompensoi niitä. Paras vaihtoehto olisi tehdä valintoja, jotka tuottavat vähemmän (tai ei ollenkaan) päästöjä ja sitten kompensoida ne päästöt mitä tuottaa. Tämän takia koko vuoden 2020 mittainen #ReilutBlogit kampanja kannustaakin miettimään vaihtoehtoja lentämiselle ja / tai kompensoimaan ne matkat, mitä ei lentämättä voi tehdä. 

Kokonaan lentämättä jättäminen olisi paras valinta, mutta monelle se ei ole aina mahdollista tai realistista (täältä Kanadasta olis aika seikkailu tulla maata tai merta pitkin vaikkapa Suomeen). Siksipä lentäminen ja sen aiheuttamien päästöjen kompensointi on se seuraavaksi paras vaihtoehto, ja se on monin verroin parempi kuin lentäminen ilman päästöjen kompensointia.

DSC_1824

Mitä lentojen kompensointi tarkoittaa käytännössä? 

Nyt kun syyt lentojen ja sen luomien päästöjen kompensointiin ovat toivon mukaan selvät, perehdytään siihen, mitä lentojen kompensointi tarkoittaa siis ihan käytännössä. Mihin se raha oikein sitten menee?

Yleisin uskomus on varmasti se, että raha menee puiden istuttamiseen. Tämä ei ole varsinaisesti väärin, mutta se on ehkä nykyään vähän vanhanaikainen uskomus, sillä on olemassa monenlaisia eri projekteja, joihin kompensointiin käytetty rahaa menee. Nämä projektit edesauttavat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tai hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. 

Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa ympäristöystävällisempien uunien lisäämistä Cambodiassa, aurinkopaneelien asentamista Intiassa tai sademetsän suojelua Sierra Leonessa. Eli lentoja kompensoimalla rahoitat erilaisia ympäristöystävällisiä projekteja ympäri maailmaa. Suurin osa projekteista keskittyy kehittyviin maihin eikä esimerkiksi Suomeen, mikä on aivan OK, koska vaikka lentäisit vain pelkästään Suomessa, sen vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. 

Varsinainen puiden istuttaminen ns. puufarmeille ei ole enää kovinkaan suosittua, koska se toi mukanaan omia ongelmia. Puut kuitenkin ovat erinomainen hiilidioksidin poistaja, joten monet projektit keskittyvät metsien suojeluun ja niiden täydentämiseen, johon ei ilman kompensaatioista tulevia rahoja olisi varaa. 

Saksalainen lentojen kompensointia tarjoava järjestö Atmosfair listaa projektinsa täällä, ja niihin kuuluu muun muassa aurinkovoimaa ja tuulivoimaa. Toinen luotettava järjestö ClimateCare näyttää projektinsa kivasti kartalla ja sen projekteihin kuuluu esimerkiksi tuulivoimaa Argentiinassa, sademetsän suojelua Sierra Leonessa, alkuperäismetsän suojelu Tasmanissa ja ympäristöystävällisien uunien rahoittaminen Hondurasissa.

Mitä lentojen kompensointi ei ole? 

On myös tärkeä puhua siitä, mitä lentojen kompensointi ei ole. Se ei ole lupa saastuttaa. Sen tarkoitus ei ole vähentää sinun omantunnon tuskia lentämiseen liittyen. Se ei oikeuta ketään lentämään viis välittämättä sen vaikutuksista. Se ei ole ratkaisu lentojen aiheuttamiin päästöihin. 

Lentojen kompensointi tarkoittaa sitä, että olet tiedostanut, että tekemäsi lento tuottaa tietyn määrän harmillisia hiilidioksidipäästöjä ja että teet rahalahjoituksen järjestölle, joka keskittyy hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

DSC_1744

Miten lentoja voi kompensoida? 

Lentoja voi kompensoida joko lentoyhtiön kautta (ainakin niiden, jotka sitä tarjoavat, kuten Finnair) tai sitten puolueettomien järjestöjen kuten Atmosfairin ja ClimateCaren kautta. Minä olen aina vähän skeptinen rahalahjoituksista puhtaasti kaupallisille tahoille, joten suosin non-profit tai profit for purpose-tyylisiä järjestöjä. 

Lentojen kompensointia tarjoaa hurja määrä eri järjestöjä ja valitettavasti kaikki eivät ole yhtä hyviä kuin toiset. Siksi on tärkeää, että minkä tahansa järjestön valitset, että se on jonkun valvontajärjestön hyväksymä ja suosittelema. Sekä Atmosfair että ClimateCare ovat sveitsiläisen Gold Standard-järjestön tunnustamia organisaatioita ja heidän projektinsa on todettu luotettaviksi ja toimiviksi. 

Jos menet esimerkiksi ClimateCaren laskuriin, voit laittaa sinne joko lentämällä tai autolla tekemäsi matkan ja se kertoo sinulle summan, minkä voit maksaa. Näitä päästöjen laskutapoja on taatusti yhtä monta kuin on järjestöä, ja suurella todennäköisyydellä saat eri vastauksen joka paikasta. Esimerkiksi Ottawa – Lontoo yksisuuntainen lento ClimateCaren laskurilla on €6.85 kun taas Atmosfairin laskurilla se on €29. En tiedä miten nämä lasketaan, minun puolesta ne nyt voivat olla vaikka sattumanvaraisia, koska pääasiahan on se, että kompensoi edes jotain. 

Arctic

Vuoden mittainen #ReilutBlogit haaste 

Summauksena sanon vielä, että lentojen kompensointi ei siis ole ratkaisu ilmastonmuutokseen, eikä se oikeuta meitä lentämään entistä enemmän. Minulle lentojen kompensointi on enemmänkin moraalinen valinta, kuten esimerkiksi kasvissyönti. Ja kuten postauksen alussa sanoin, en ole oikeastaan juuri kompensoinut lentojani lainkaan todella pitkään aikaan, mutta nyt haastan itseni muuttamaan käytöstäni. 

#ReilutBlogit haasteen myötä sekä minä, että Matkablogi.net blogin Gia lupaudumme kompensoimaan kaikki lentomme tänä vuonna. Lisäksi pyrimme käyttämään vaihtoehtoisia kulkuvälineitä niin usein kuin vain mahdollista. Tekemistämme kompensointimaksuista ja lentämättä jättämisistä me pidetään kirjaa koko vuoden ajan ja loppuvuodesta voit odottaa meiltä tilinpitoa tämän asian suhteen – tämä on lupaus! 

#ReilutBlogit-kampanjoiden tuttuun tyyliin haluamme tietenkin kutsua sinut mukaan tekemään saman, sillä joukossa on voimaa. Gia sanoikin tämän omassa #ReilutBlogit-postauksessa niin hyvin, etten itse paremmin osaisi muotoilla: 

#ReilutBlogit haluaa kollektiivisesti kantaa vastuuta ja antaa toivoa tulevaisuudesta osoittamalla konkreettista joukkovoimaa, ja meidän kaikkien halua tehdä asioiden eteen jotain.

Jotta tämä olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta sinulle, olemme luoneet superkätevän, anonyymin lomakkeen, jonne voit laittaa omat kompensoidut lennot ja / tai matkasi, jotka toteutit jollain muulla tapaa lentämisen sijaan. Tämä lomake kerää sitten reaaliajassa tiedot laskuriin, joka löytyy tästä sekä Matkakuume.net- blogista.

Jos haluat, niin voit lisätä lomakkeen ja laskurin omalle sivustollesi iframe-koodin avulla, joka löytyy tämän postauksen kommenttiosastolta. Jos sinulla on blogi, niin olisi ihana kuulla ajatuksiasi tästä aiheesta ja mielelläni lukisin tähän aiheeseen liittyvän postauksen! Ja hei, maata pitkin matkailu oli myös podcast aiheena Tarinoita Maailmalta podcastissa! 

Tämä on ensimmäinen #ReilutBlogit kampanja, joka kestää koko vuoden. Jotta tämä projekti pysyy mielen päällä, voit odottaa minulta ja Matkakuume.net-blogilta päivitystä vuoden puolivälin tienoilla. Vuoden lopussa katsomme sitten kuinka paljon kollektiivisesti kompensoimme ja millaisia matkoja jätimme lentämättä.

Otatko #ReilutBlogit haasteen vastaan meidän kanssa kompensoimalla lentosi ja valitsemalla vaihtoehtoisia kulkuneuvoja aina kuin mahdollista?

 

Saattaisit tykätä myös näistä

10 comments

Maisemaonnellinen Johanna January 14, 2020 - 4:21 am

Kiitos tästä! <3

Aloitin lentojen kompensoinnin viime vuonna, heti ensimmäisestä vuodenvaihteen yli venyneestä pitkästä reissusta alkaen jonka viimeinen legi toi minut Singaporesta Helsinkiin. Tuon matkan jälkeen kävin Kittilässä, Lontoossa ja Malagassa, kaikkien päästöt laskin juuri tuon Atmosfairin avulla. Tykkään siitä siksi, että Atmosfairin laskin ottaa huomioon lennon tyypin suora/välilaskullinen/charter, konetyypin ja matkustusluokan. Plussaa tulee siitä, että Atmosfairilla voi laskea muidenkin matkustusmuotojen kuin lentämisen päästöt. Kävin myös Oulussa yöjunalla, sen sijaan että olisin lentänyt ja yöpynyt hotellissa.

En tosin suinkaan llaittanut kompensaatiota ulkomaisiin kohteisiin Atmosfairin kautta, vaan lahjoitin Atmosfairin laskelmien mukaiset summat Luonnonperintösäätiölle. Sillä tavoin suojelen paitsi suomalaisia ikimetsiä ja harvoja koskemattomia soitamme hiilinieluina, myös uhanalaisia vanhan metsän lajeja – ja Suomen viimeistä kolmen prosentin luonnontilaista metsäalaa.

Kaivan kaikki nuo lahjoitusten summat esiin, ja lisään tuohon laskuriin.

Reply
Annika January 26, 2020 - 2:45 pm

Ole hyvä Johanna, ja tosiaan ihanan rohkaisevaa kuulla, että on matkaajia, jotka jo tätä tekevät säännöllisesti! Tuo onkin tosiaan Atmosfairin hyvä puoli, että se on niin monipuolinen työkalu tähän, arvostan sitä myös. Mun täytyy kyllä myös perehtyä tuohon Luonnonperintösäätiöön, kun sitä nyt jo useammassa paikassa on mainittu! Se kuulostaa aivan loistavalta järjestöltä.

Reply
Miika & Gia | matkakuume.net January 25, 2020 - 4:04 pm

Hei Johanna, aivan ihanaa että olet jo päässyt tässä vauhtiin! Luonnonperintösäätiö on ollut meilläkin ajankohtainen – emme ostaneet joululahjoja vaan lahjoitimme lahjarahat sinne.

Kuulostaa erinomaiselta toimintatavalta, ja ihan mahtavaa kuulla, että on niitäkin jotka jo ennen kampanjaa kompensoi! <3

Reply
Maisemaonnellinen Johanna January 26, 2020 - 2:31 pm

Kiitos muistutuksesta!

Nyt mä yritän kaivaa esiin ne Luonnonperintösäätiölle laitetut kompensaatiot kolmesta lentoreissustani, tosin vaatii vähän työtä, kun olen näköjään maksanut ne Masterilla…

Reply
Maisemaonnellinen Johanna January 26, 2020 - 4:47 pm

No nyt ne on kaivettu esiin. Oli muuten käsittämättömän työläs homma, kun kesti tajuta, että ne Luonnonperintösäätiön maksut näkyvät tiliotteessa Checkout Finlandin ottoina…

Reply
Maisemaonnellinen Johanna January 26, 2020 - 4:53 pm

Ai niin, jätänpä muuten tähän vielä linkin jossa kerron paitsi Uuden-Seelannin kokemuksistani – niin hyvistä kuin huonoistakin – myös elämäni ekasta Luonnonperintösäätiölle maksamastani kompensaatiosta. En voi varmuudella luvata että tänä vuonna kompensoisin lentojani, sillä yhtään lentämistä vaativaa reissua ei ole vielä suunnitelmissa. Mutta jos sellainen tulee, kompensoin varmasti, ja kohde tulee jatkossakin olemaan Luonnonperintösäätiö! <3 https://johannasuomela.com/2019/01/20/sinne-ja-takaisin-uuden-seelannin-6000-kilometrin-tilinpaatos/

Reply
Anu / Konalla January 27, 2020 - 9:28 pm

Kiitos tästä tekstistä! Sulla on taito kirjoittaa tärkeistä asioista niin, ettet asetu kenenkään yläpuolelle tai nosta pystyyn syyttävää sormea joko suoraan tai rivien väleistä. Pysyt asiassa etkä mollaa muita, se on oikein.

Me kompensoidaan meidän lennot. Me ollaan järjestötyöläisiä, mikä tarkoittaa, että meidän on pakko välillä työn puolesta lentää. Meidän avustuskohteet ovat sellaisia, jonne täytyy itse mennä paikan päälle, edes jonkun siis. Pelkkä lahjoittaminen hyväntekeväisyysjärjestöille ei todellakaan riitä; me olemme matkanneet kyliin ja puskiin sellaisiin paikkoihin, jonne harva haluaisi mennä. Siellä olevilla ihmisillä ei ole mitään kontakteja ulkomaailmaan eikä edes pankkitilejä, apu ei heille mene perille ellei sitä sinne joku vie ja käymällä solmii sitten suhteita näihin ihmisiin, joilla on hätä. Pääasiassa kyllä kaikki avustustyö pyritään tekemään aina paikallisesti, mutta esim. Myanmarissa meillä ei vielä ole basea. Siellä ja Filippiineillä me ollaan tehty työtä viimeisen 2,5 puolen ajan. Nyt me asutaan Perthissä ja tehdään matkoja täältä yksi tai kaksi vuodessa, loput hoidetaan etänä paikallisia tahoja tukien.

Tämä siis nousi mieleen, että tosiaan, kaikkia lentoja ei voi välttää. Nämä ihmiset tarvitsevat apua. Luonto tarvitsee pelastamista myös ja me tehdään kyllä tosi paljon arjen tasolla päästöjen pienentämisen eteen. Me ollaan omassa kutsumusammatissa näin ja pyritään tekemään tätä mahdollisimman kestävästi.

Reply
Annika January 28, 2020 - 7:17 am

Kiitos Anu kommentista! Ja aivan totta, kaikkea lentämistä ei mitenkään voi välttää, etenkin sellaista, jota pitää työn puolesta tehdä. Mä olen lähdössä kohta Arizonaan työmatkalle niin olispa siinä bussilla kulkemista…! Olisi se mahdollista toki, ei sillä. Ja sulla vielä etenkin tuollainen työ, missä se ihmisen läsnäolo on erityisen tärkeää. Saanko kysyä, että millaista avustustyötä teet tai mille järjestölle? Kuulostaa hurjan mielenkiintoiselta!
Ja olet ihan oikeassa siinä, että pelkkä rahan lahjoittaminen hyväntekeväisyysjärjestöille ei auta, tokihan siellä pitää olla henkilökuntaa totetuttamassa sitä projektia, mihin ihmiset lahjoittaa rahaa. Minusta kyse on enemmänkin siinä, että löytyy sellainen oikea balanssi asioiden välillä, jos lentää paljon, niin sitten kompensoi ja ehkä muuten elää ns. ympäristöystävällisesti.

Reply
Anu / Konalla January 28, 2020 - 9:22 am

Just näin! Olen sun kanssa samoilla linjoilla. Ne arjen valinnat on tosi tärkeitä ja kukin tehköön valintansa mahdollisuuksien puitteissa parhaansa mukaan! Me ollaan Ywam-nimisellä lähetysjärjestöllä ja paljon tämä meidän käytännön työ on erilaista yksilöiden ja perheiden tukemista täällä Perthissä ja Kaakkois-Aasiassa. Täällä Ausseissa mä olen osa tiimiä, joka tukee vähävaraisia ja huonovointisia perheitä, jotka meille sossun kautta tulee. Siivousta, arjen hallinnan välineitä, mielenterveystyötä. Myanmarissa tuemme ihan erityisesti yhtä orpokotia (joka toimii pienessä hökkelissä yhden pariskunnan voimin, kodissa 23 lasta). Tavoitteemme on saada heille päivittäisten aterioiden lisäksi kunnon talo sekä auto käyttöön. Group effort! 😊

Reply
Voiko olla vastuullinen matka(ilija), jos lentää kohteeseen? - Tarinoita Maailmalta July 11, 2020 - 9:25 pm

[…] Lentokoneethan siis saastuttavat eniten juuri nousu-ja laskuvaiheessa, joten sen vuoksi suorat lennot mahdollisimman vähillä vaihdoilla ovat aina parempi ja vastuullisempi valinta. Suorien lentojen suosimisen lisäksi lennoista aiheutuvat päästöt voi, ja sanoisin että pitääkin, kompensoida. Itse en luota siihen, että yksikään lentoyhtiö tätä tekee oma-aloitteisesti tai vapaaehtoisesti, joten tässä vastuu on meillä kuluttajilla. En myöskään usko siihen, että lentoyhtiön varauksen yhteydessä maksettu ekstra euro tai kaksi tekee minkäänlaista vaikutusta, vaan itse kompensoin kansalaisjärjestöjen kuten Atmosfairin kautta. Kirjoitin muuten kattavan postauksen, jossa selvitän ihan perin pohjin mitä se kompensointi tarkoittaa käytännössä, ja millaisiin asioihin ne kompensointieurot menevät. Sen postauksen löytää täältä.  […]

Reply

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.