Vastuullisessa matkailussa ei aina ole kyse siitä, minne matkustaa vaan siitä, miten matkustaa. Matkailijoiden määrä lisääntyy maailmanlaajuisesti vuosi vuodelta ja monet kohteet tulevat varmasti aina olemaan suosittuja – Vai voisitko kuvitella, että esimerkiksi Pariisi, New York, Rooma tai Ateena kärsisi joskus matkailijoiden puutteesta?
Tämän asian valossa onkin tärkeää kiinnittää huomiota matkailijoiden laatuun ja siis nimenomaan siihen, kuinka laadukkaita matkailijoita olemme itse, koska muihin matkailijoihinhan me emme voi juuri vaikuttaa. Matkailijoiden laadulla tarkoitan sitä, jättääkö reissumme kohteeseen enemmän positiivisia vaikutuksia vaiko negatiivisia vaikutuksia.
Matkan positiivisia vaikutuksia voivat olla mm. pienessä paikallisten omistamassa hotellissa yöpyminen, kun taas negatiivinen vaikutus voisi olla se, että yövyt AirBnB:ssä, jonka omistajalla on kaupungissa 20 muutakin AirBnB asuntoa. Samoin positiiviin vaikutuksiin voisi kuulua se, että vierailit kohteessa sesonkikauden ulkopuolella, jolloin autat kohdetta ansaitsemaan rahaa tasaisesti vuoden ympäri. Tämän negatiivinen vastapuoli on se, että kävit kohteessa suosituimpaan aikaan, jolloin kohteessa on sen kantokykyyn nähden liikaa ihmisiä ja se on ratkeamassa saumoistaan mm. jätteenkäsittelyn, hotellihuoneiden määrän ja yleisen nautittavuuden suhteen.
Matkailijoiden laatu vaikuttaa jokaiseen kohteeseen, mutta on myös olemassa kohteita, jotka eivät yksinkertaisesti ole valmiita vastaanottamaan nykyistä matkailijoiden määrää. Useimmiten nämä ovat kehittyviä matkakohteita, jotka ovat nousseet suosioon verrattain nopeasti, tai sitten jo vakiintuneita matkakohteita, joiden suosio houkuttelee yksinkertaisesti liikaa matkailijoita vaikka vankka matkailuinfrastuktuuri onkin olemassa.
Ja tästäpä siis aasinsiltana päästäänkin itse listaukseen matkakohteista ja -tavoista, joita suosittelen harkitsemaan kahdesti tulevan vuoden matkoja suunnitellessa!
Älä matkusta tänne 2020
Amsterdam
Amsterdam on yksi harvoista kaupungeista, jotka ovat lopettaneet kaupungin markkinoinnin matkailumielessä, ja sen sijaan yrittävät aktiivisesti mainostaa Amsterdamia vain lentokenttänä ja yhteytenä maan muihin kaupunkeihin. Syynä tähän on kaupungin jatkuva matkailijamäärien nousu, ja pelottavat laskelmat, jotka ennakoivat vuosittaisen turistimäärän nousevan yli 30 miljoonaan kävijään 2030 mennessä. Viime vuonna Amsterdamissa kävi 19 miljoonaa matkailijaa – ja kaupungissa itsessään on alle miljoona asukasta. 19 miljoonaa turistia vuodessa on tasaisesti jaettuna reilu 50,000 jokaiselle vuoden päivälle.
Ikoniset ja paljon valokuvatut “I Amsterdam“- kirjaimet on poistettu Rijksmuseon edustalta, uusien hotellien ja matkamuistomyymälöiden rakentaminen on pysäytetty ja matkailuviranomaiset ovat uhanneet hotelleja ja baareja sulkemisella elleivät ne saa huonosti käyttäytyviä asiakkaitaan kuriin – tässä vain pari esimerkkiä siitä, että Amsterdam on tosissaan uudesta “City in Balance”- projektista, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti varmistaa, että Amsterdam on hyvä kaupunki sen asukkaille ja vasta toissijaisesti matkailukohde. Myös lentokentän kapasiteettia on rajattu ja risteilylaivojen pysähtymispaikka on siiretty kauemmas kaupungin keskustasta.
Lisäksi Amsterdamissa yritetään myös rajata AirBnBn ja vastaavien asuntovuokrausten määrää maksimissaan 30 päivään vuodesta ja osille kaduista pohditaan jopa kokonaista kieltoa lyhytaikaisille asuntovuokrauksille. Myös sakkoja huonosti käyttäytyville turisteille on nostettu ja “I live here” eli minä asun täällä- kampanja kehottaa matkailijoita käyttäytymään kuin he käyttäytyisivät kotonaan.
Eli jos Amsterdamin matka on suunnitteilla, entäpäs jos suuntaisitkin sieltä vähän väljemmille vesille esimerkiksi Haagiin, Rotterdamiin, Utrechtiin tai muihin historiallisiin kaupunkeihin? Amsterdam kun on ollut suorasanaisen selvä siitä, että he tarvitsevat nyt kaikkein eniten vähemmän turisteja.
Bali
Bali on nopeasti vilkaistuna paratiisi, Instagramista päätellen ainakin. Baliin liittyvät häshtägit paljastavat pitkänhuiskeita palmuja keinuineen, koskemattomia hiekkarantoja, joogaa auringonlaskussa ja rentouttavia infinity-uima-altaita ja niin edelleen.
Bali vastaanottaa noin 4.5 miljoonaa matkailijaa vuosittain, mikä on aikalailla sama määrä mitä Balilla on asukkaita. Vuoden 2017 loppupuolella Bali julisti “jätehätätilan”, koska monet saaren suosituimmista rannoista hukkuivat mereltä tulevaan muovijätteeseen. Noin 5.5km Balin rannoista olivat tällä roskaisella hätätila-alueella, josta roskia kuskattiin pois uskomattomat 90,000kg päivittäin.
Tällaiset roskamäärät eivät tietenkään tule ainoastaan turisteista, mutta matkailijat (joita on siis lähes saman verran kuin paikallisia asukkaita) tuottavat kyllä lisäjätettä saarelle, jolla ei ole vielä asianmukaista tapaa käsitellä tarvittavia määriä jätettä. Bali Environment Agency kertoi tammikuussa 2019, että saari tuottaa noin 3800 tonnia jätettä päivittäin ja tästä vain 60% päätyy kaatopaikalle. Normaalin jätteen lisäksi nämä Javan mereltä tulevat muovimoskat vain lisäävät kuormitusta jo ennestään riittämättömälle jätteenkäsittelymenetelmille.
Olisi kaikkien kannalta parempi, jos Balilla olisi nykyistä paremmat menetelmät jätteenkäsittelylle ja / tai jos Balilla olisi vähän vähemmän jätettä käsiteltävänä. Me matkailijat voimme vaikuttaa Balin jäteongelmaan mm. menemällä muille Indonesian saarille, näin hajauttaen matkailua ja sen tuomia hyviä ja huonoja vaikutuksia. Voimme myös tehdä parhaamme olla käyttämättä kertakäyttömuovituotteita, osallistua rantojen siivoustalkoisiin ja valita vastuullisia hotelleja ja matkanjärjestäjiä, jotka jättävät ympäristöönsä mahdollisimman pienen jalanjäljen.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että Indonesian viranomaiset ovat jo alkaneet kamppailun etenkin muovijätettä vastaan. Jo helmikuussa 2017 Indonesian hallitus lupasi, että muovijäte vähenee 70% vuoteen 2025 mennessä. Tätä varten luotiin “National Action Plan”, johon rahoitusta tuli kansainvälisiltä tahoilta. Mitään kovin kattavia edistysraportteja en löytänyt netistä, mutta Bali on sittemmin kieltänyt kertakäyttömuovit kuten muovipillit, muovipussit ja styroksituotteet. Olisi mielenkiintoista kuulla Balilla matkanneilta, näkyykö näitä enää katukuvassa, vai onko kielto oikeasti toiminut? Samoin Balille suunnitellaan $10USD per henkilö matkailuveroa, jonka on tarkoitus mennä ympäristön ja kulttuurin suojeluun.
Toivon, että Indonesia pääsee tavoitteeseensa, mutta toisaalta en kyllä usko sitä ennen kuin näen jotain konkreettisempia todisteita. Joten ehkä annamme Balille vähän väljemmän matkailu-ja jätevuoden ja laitetaan Bali takaisin listalle, kun jätteenkäsittely on paremmalla mallilla? Jos matka Balille on jo varattuna, niin ainakin pidä mielen päällä saaren rajalliset jätteenkäsittelymenetelmät, älä jätä esim. tyhjiä shampoopulloja kohteeseen vaan tuo ne kotiin kierrätettäviksi, ja vältä muovituotteiden ostamista paikan päältä.
Isot risteilyalukset
Jättimäiset kelluvat hotellit ovat monelle viehättäviä ja ymmärrän itsekin merenkulun viehätyksen. Olen kuitenkin äänekkäästi sitä mieltä, että isot risteilyalukset – nämä tuhansien ihmisten laivat, jotka seilaavat etenkin Välimerellä ja Karibialla – ovat erittäin huonoja matkailun muotoja. En ole risteilyjä ja laivoja vastaan yleisesti, päinvastoin. On kuitenkin tärkeää tietää, miten nämä isot risteilyalukset operoivat ja samoin on tärkeää muistaa, että on olemassa parempia vaihtoehtoja isoille risteilyaluksille.
Risteilymaailman ongelma on lyhyesti se, että laivat saastuttavat ympäristöään rajusti – niin maata, merta kuin ilmaakin. Ja erityisesti ongelma on se, että tämä ei ole kiellettyä vaan kansainväliset merenkulkualan lait ja säännöt sallivat mm. käsittelemättömän jäteveden dumppaamisen mereen. Ne sallivat sen, että laivat voivat käyttää halpaa ja haitallista polttoöljyä satamissakin ja suojelluilla merialueilla. Ne sallivat sen, että työntekijöille ei tarvitse maksaa ihan niin paljon kuin raskaasta työstä kuuluisi. Ja ongelma on se, että suurin osa risteilyfirmoista on näistä asioista kiitollinen eikä koe tarvetta valita paremmin. Voisin puhua tästä aiheesta esitelmän verran ja pian blogissa onkin tulossa kunnon syväsukellus tähän aiheeseen, joten en tällä erää mene ihan kaikkiin yksityiskohtiin.
Jos haluat lähteä risteilylle, niin lähde pienellä laivalla, ja mitä uudempi, sen parempi. Ei ole lainkaan harvinaista, että laivat ovat 20-30 vuotta vanhoja, mutta harvoissa niissä on nykyaikaa vastaavat moottorit ja jätteenkäsittelymenetelmät. Yleisesti ottaen mitä uudempi laiva, sitä parempi vaihtoehto se on ympäristölle. Tämän hetken uusinta uutta on Hurtigrutenin lanseeraama hybridilaiva, joka voi kulkea sähköllä osan aikaa. On siis risteilyfirmoja, jotka aidosti välittävät ympäristöstä ja edistävät tämänkin matkailumuodon ympäristöystävällisyyttä. On kuitenkin monin kerroin enemmän niitä, jotka menevät rahan perässä.
Vähän sivupolulle poiketen, haluan puhua hetken Etelämantereesta. Aina välillä Etelämantereelle risteilemisen ja matkailun ympäristöystävällisyyttä kyseenalaistetaan. Kokemuksesta tiedän, että Etelämantereen matkailu on uskomattoman rajattua ja valvottua, ja siellä vallitsee huomattavasti tiukemmat säännöt mm. sallittujen polttoaineiden, laivojen nopeuden ja sallittujen alueiden suhteen kuin missään muualla, ja näitä myös valvotaan aktiivisesti. Lisäksi Etelämantereen matkailu on niin tarkkaan seurattua, että alueen matkailua valvova IAATO tietää tarkalleen montako matkustajaa ja laivan henkilökuntaa on käynyt maissa milläkin rannalla, ja kuinka kauan he siellä olivat, mikä on kenenkin kansalaisuus ja mitä aktiviteetteja päivän aikana tehtiin. Tämän tiedän todeksi, koska näiden reporttien laatiminen IAATO:lle oli työtäni kaksi vuotta. Jos Karibian ja Välimeren risteilyt olisivat yhtä valvottuja, niin ympäristö ja planeetta kiittäisi kovasti.
Big Major Cay, Bahamas
Big Major Cay ei välttämättä ole tuttu nimi monille, mutta entä jos kerron, että tämä on se Bahaman saari, missä on ne uivat possut? Kuulostaa varmaan jo tutummalta.
Tämä saari on valitettava malliesimerkki siitä, miten tyhmiä ja ajattelemattomia turistit voivat olla. Jos Bahaman Pig Beach ei ole tuttu, niin tässä lyhyt selostus paikasta. Jostain syystä, jota ei oikeastaan tiedetä varmaksi, asuttamattomalla Big Major Caylla on villejä sikoja, jotka ovat eläneet siellä itsekseen ja etsineet – ja saaneet- riittävästi ruokaa saaren kasvistosta. Tämä pieni saari on noussut turistikohteeksi, koska..no, possut autiolla saarella ja niiden uiskentelu kirkkaissa vesissä on ilmeisen kiinnostavaa.
Matkailua tälle saarelle ei rajoiteta lainkaan vaan kuka tahansa voi sinne mennä ja tehdä mitä tahansa. Saaren siat, vaikka villejä olivatkin, tottuivat jatkuvaan turistien määrään ja alkoivat odottaa ruokaa turisteilta sen sijaan, että jatkaisivat normaalia ruoan etsimistä saarelta. Sosiaalisen median myötä saaren turistimäärät kasvoivat ja valitettavasti joukossa tyhmyys tiivistyy. Kuinka tyhmästä puhutaan? Turistit ovat syöttäneet sioille paitsi ruokaa, myös kaljaa, rommia ja muuta alkoholia ja yrittäneet ratsastaa niillä. Tämän ja huonon vedensaannin seuraksena seuraksena seitsemän saaren possua kuoli ja osasyynä pidetään turisteja, yllämainittujen asioiden takia. Kuolleiden possujen mahoista löytyi paljon hiekkaa, kun possut olivat syöneet turistien rannoille heittämiä ruokia.
Ja ajatella, että ne possut voivat ihan hyvin villeinä siellä, ennen kuin turistit menivät pilaamaan koko homman. Jätetään siis possut rauhaan, vaikka Bahaman matkailuviranomaiset tätä “nähtävyyttä” mainostavatkin.
AirBnB
AirBnBn voisi summata jotakuinkin näin: alunperin hyvää tarkoittava idea, joka lähti ihan käsistä ja on nyt lähes mahdoton hallita. AirBnB alkoi siis hyvänä ideana, eli esimerkiksi ylimääräisen makuuhuoneen tai sohvan “vuokraamisena” kun hotellihuoneita ei ollut saatavilla tarpeeksi. Tämä idea sai suosiota ja kehittyi kasvun myötä siihen, että nyt kokonaisia huoneistoja tai taloja vuokrataan usein jopa korkeammalla hinnalla kuin hotelleja. AirBnBn suosio on räjähtänyt käsiin maailmanlaajuisesti ja kaupungit ovat nyt pahasti jälkijunassa yrittäessään hallita tätä ilmiötä jälkikäteen.
Tässä tilanteessa on useampikin ongelma. Alkuperäinen idea siitä, että tarjotaan lisämajoitusta, kun hotellit ovat täynnä tarkoittaa nyt sitä, että vaikka kaupungin hotellit ovat täydessä kapasiteetissa, matkailijoita voi tulla reilusti lisää AirBnBn myötä. Useimmissa kaupungeissa hotellien määrä ei ole sattumanvarainen, vaan se liittyy vankasti siihen millainen matkailun kantokyky kohteella on. Jos on todettu, että kaupunki pystyy “kestitsemään” (liikenteen, ravintoloiden, hotellihuoneiden, nähtävyyksien jne suhteen) 10,000 turistia kerrallaan niin se, että AirBnB voi tuplata matkailijoiden määrän ei voi päätyä kuin kaaokseen. Etenkin kaupungeissa, jotka jo valmiiksi kärsivät yliturismista mm. risteilyjen vuoksi, tämä pahentaa asiaa entisestään.
Se viaton ajatus, että AirBnB sisältäisi vain ekstrahuoneita jonkun talosta, on unohtunut kauan sitten. Todellisuutta on se, että yhdellä ihmisella voi olla kymmeniä asuntoja sijoituskäytössä ja varmastihan ne ovat rahakoneita. Tämä kuitenkin vie kymmeniä asuntoja pois vuokramarkkinoilta, nostaen vuokrien hintoja aina vain ylemmäs. Juuri katsoin montako kokonaista asuntoa Ottawassa on tarjolla AirBnBn kautta; yli 300. Ei siis ihmekään, että sen kahden vuoden aikana kun lähdin pois Ottawasta vuokrat nousivat pilviin ja nyt maksan huikeat $700 enemmän vuokraa pienemmästä asunnosta kuin pari kolme vuotta sitten.
On valitettavaa, että AirBnB on johtanut tähän nykytilanteeseen, etenkin kun se on ideana hyvä. Kuitenkin, ennen kuin kaupungit pääsevät kärryille ja saavat ohjakset käsiinsä AirBnBn säätelyn suhteen, suositaan paikallisomisteisia hotelleja AirBnB kummitushotellien tai superhostien sen sijaan.
Vastuullinen matkailu on nykyään yhä useampien reissaajien huulilla ja ennakoinkin jo aiemmin, että kestävä matkailu on vuoden 2020 (jos ei koko vuosikymmenen) matkailutrendi. Monet matkailijat ovat entistä valveutuneempia matkailun ongelmien suhteen ja se on erittäin positiivinen juttu.
Vuoden 2018 Älä Matkusta Tänne listan löytää täältä, ja vuoden 2019 vastaavan listauksen löydät täältä.
Ja hei! Kiinnostavatko matkavideot ja Tarinoita Maailmalta kanavien (blogi, podcast, Twitter chat) parhaat palat? Tilaa kuukausikirje ja sen mukana tulevat videot täältä!
Tämän myötä toivotan kaikille lukijoille oikein huomaavaista ja elämysrikasta matkavuotta 2020!
35 comments
Hyvä kirjoitus muistutukseksi. Nolosti huomaan, että käytiin Amsterdamissa 2kk sitten – toisaalta meillä syynä oli mennä vierailemaan Tarjan kummitytön opiskelupaikkaan ja ei kuormitettu turistirysiä paljoakaan.
Höps, ei mitään noloilua tarvitse! Eihän Amsterdam kuitenkaan halua kokonaan turisteista eroon päästä, vaan enemmänkin niistä juhlivista ja rellestävistä tyypeistä. Jotenkin luulen, että te ootte varmaan olleet ihan hyvästi käyttäytyviä ettekä liikaa lauleskelleet kaduilla 😉
Tämä oli pakko laittaa jakoon. Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja hyvää uutta vastuullisen matkailun vuotta – ellei koko vuosikymmentä!
Kiitos Johanna kun jaoit! Ihana kuulla, että juttu on levittämisen arvoinen 🙂 Ja oikein hyvää uutta vuotta sinulle myös!
Ei rellestetty. 🙂 Yleensä reissussa ollaan klo 18-19 tienoilla saatu päivää tarpeeksi ja chillaillaan huoneessa loppuilta. Tuolla taas oltiin kumilikan kans istuskelemassa jossain ravintolassa tai sen kämpillä. Mutta jep, arvasin että A haluaa vain katkaista turismin kasvun, ettei huonot puolet iske vielä enemmän.
Balin maine paratiisina on tosiaankin aika käsittämätön juttu. Paljon rauhallisempia ja puhtaita paikkoja löytyy sieltäkin suunnasta, mutta valtava määrä turisteja hakeutuu uudelleen ja uudelleen sinne. En vaan ymmärrä..
Mä luulen, että Balin ja varmaan oikeastaan kaikkien kohteiden evoluutio toimii niin, että ensin kohteeseen tulevat ne seikkailijat, jotka pitävät siitä ettei siellä ole useita hotelleja ja palveluita. Sitten sinne vähän enemmän vähemmän seikkailullisia matkaajia, hotellien määrä nousee kysynnän myötä jne ja pian kohteesta tulee massaturismin ja perheille ystävällinen kohde, jossa on kaikenmoisia palveluita. Monet, jotka tykkää reissata seikkailullisesti vähän tuntemattomimmissa paikoissa löytää mielenkiintoisia paikkoja, mutta monet haluavat mennä helppouden takia sinne, missä palvelut pelaa. Ja sitten tietty on se matkailijatyyppi, joka menee aina samaan kohteeseen mitä mä en kyllä ymmärrä yhtään 😀
Hyvä kirjoitus ja hyvä näkökulma matkailuun. Tuosta Amsterdam-kohdasta olen todella samaa mieltä. Olen kyllä itsekin siellä käynyt sen verran jo monen monia vuosia sitten, että Annefrankit ja Rijksmuseot ja vähän moni muukin asia ovat tuttuja. Mutta viime kesänä olimme yli kaksi viikkoa Hollannissa edes pistäytymättä Amsterdamiin. Majapaikkamme oli Haagissa ja teimme sieltä retkiä eri paikkoihin. Turisteja riitti kyllä niissäkin. Kohteitamme olivat Haagin lisäksi Delft, Leiden, Haarlem, Utrecht, Rotterdam, Alkmaar ja Gouda, enkä kokemukseni perusteella voi kuin suositella näihin tutustumista. Lisäksi oma majoitusvaihtoehtomme oli kodinvaihto, hollantilaispariskunta oli saman ajan meillä Helsingissä. Koen tämän ekologiselta kannalta parempana kuin monen muun vaihtoehdon, koska siinä muuten tyhjilleen jäävä koti tulee käyttöön. Tuosta AirBnb:n huonoudesta taas en ole ihan yhtä samaa mieltä. Siitä olen, että se on muuntunut ihan väärällä tavalla ammattimaiseksi huoneistojen tarjonnaksi, mikä on asia, johon pitää puuttua. Käytämme kyllä varsinkin automatkojen yöpymispaikkoja etsiessämme AirBnb-tarjontaa, mutta yleensä ja ensisijaisesti todellakin etsimme pieniä kotien ylimääräisiä huoneita tms. Meistä on kiva yöpyä paikallisten luona, jutella ja jakaa. AirBnb on ollut hyvä alusta löytää näitä ja myös hoidella maksuasiat ja varaukset luotettavasti ja helposti. Mutta siitä olen aivan samaa mieltä, että AirBnb on tuonut myös ongelmia, eli ehkä jotain vain pitäisi tehdä. Ensimmäinen, mitä itse sanoisin, olisi se, että jokainen miettisi vastuullisesti, miten ja missä majoittuu ja välttäisi kaikkea mikä haiskahtaa ammattimaiselta huoneistojen vuokraukselta. Kiitos tästä tekstistä! Näistä vastuullisuusasioista kannattaisi puhua enemmänkin.
Asuin Indonesiassa pari vuotta ja vierastin Balia, mutta aika ruusuinen kuva kirjoittajalla on tuosta valtiosta, jos Balin turismin suuntautuessa muille saarille, luulee tilanteen esim. jätehuollon osalta paranevan. Niillä pienemmillä saarilla (tai vaikka ylikansoitetulla Jaavalla) on jätehuolto hoidettu lähes aina vieläkin huonommin kuin Balilla, jota imagosyistä ja markkinointipuheiden tasolla ainakin yritetään suojella turismin ollessa niin tärkeä osa taloutta, vaikkakin ehkä huonolla menestyksellä. Näiden jäteongelmien korjaamiseksi painetta on tullut paljon erityisesti matkailualan yrittäjiltä ja turisteilta. Fakta vaan on, että indonesialaisia on se lähes 250 miljoonaa ja he tuottavat jätettä ympäri vuoden vrt. pari viikkoa tai kuukautta viipyvät turistit. Suurin osa tuosta Indonesiaa ympäröivistä meristä löytyvistä muovijätteestä onkin paikallisten sinne dumppaamaa. Vaaditaan laajempi ymmärrys siitä, että esim. pikanuudeleita tai virvoitusjuomia valmistavat firmat valmistavat myös jätettä, ja heidät on saatava tästä tavalla tai toisella ainakin osittain kantamaan vastuunsa, eikä ajatella yritysten tuottamaa muovia ainoastaan pakkausmateriaalina, joka muuttuu jätteeksi vasta kuluttajan toimesta.
Balista kannattaa myös muistaa, että vuosituhannen vaihteen terrori-iskut halvaannuttivat turismin pahasti ja talous kärsi. Samaa ongelmaa on ollut nähtävissä viime aikoina tulivuorenpurkauksen ja maanjäristysten kanssa. Vaikka Balilla vieraileekin paljon turisteja suhteessa saaren väestöön, enkä itse tuolla oikein edes tahdo viihtyä, niin saaren turismi kärsii myös nopeasti tuon alueen vulkaanisesta toiminnasta ja mannerlaattojen liikkeistä. Sopii vaikka etsiä paikallisten haastatteluita tulivuorenpurkauksen ajalta, kun turistimatkoja peruttiin. Etenkin pienemmät paikalliset toimijat joutuivat irtisanomaan henkilökuntaansa, kun yksi high season meni pieleen.
No äläpäs nyt laita sanoja suuhuni, enhän nimittäin sanonut että muualle matkaamalla jätehuolto paranisi – mutta jos turisteja on vähemmän, on myös jätettä vähemmän. Ja turisteja Balillakin on käsittääkseni ympäri vuoden, ei vain pari kuukautta vuodesta. Ja sanoinkin tuossa tekstissä, että tuo Balin jätemäärä ei tule yksistään turisteista ja että vain 60% menee kaatopaikalle. Olet ihan oikeassa siinä, että pikanuudeleita ja muita muovituotteita valmistavien firmojen tulisi kantaa vastuunsa tässäkin asiassa, mutta tämä menee vähän matkailun aiheesta sivuun. En siis suinkaan ole ehdottamassa, että Balin jäteongelma poistuisi vaikka kaikki turistit lähtisivät, mutta sen halusin tuoda esille että turisteillakin on osansa tässä sopassa.
Luin myös noista Balin ongelmista juurikin pommituksiin ja tulivuorenpurkauksiin liittyen, se on valitettava tilanne lähes kaikkialla, missä on ollut jotain noin isoja tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet matkailuun. Ja tietysti niillä on vaikutusta paikallisten toimeentuloon. En olekaan peräänkuuluttamassa kaiken turismin lopettamista Balilla, sehän olisi katastrofi. Ehdotan vain vähän väljempää vuotta ja tuon esille jäteongelman, jotta sinne matkaavat osaavat ottaa huomioon tämänkin asian ja toimia sen mukaisesti.
Balilla ei tullut ihan heti mieleen roskat meressä; enemmänkin näytti siltä että jokaikinen puska on täynnä roskaa.
Toimiva jätehuolto, jätevesi, ja käyttövesi olisi tärkein asia mikä kehittyvissä maissa pitäisi saada kuntoon. Juomapillit ja vastaavat hukkuu kuin pieru saharaan ennenkuin nuo ovat kohdallaan.
Listassa älä mene tänne -kohteista voisi olla myös ainakin Barcelona, Venetsia, Dubrovnik jne. Muitakin varmaan löytyisi kymmeniä jos hetken miettisi, mutta euroopassa nuo ehkä kriittisimmät vältettävät kohteet.
Kaikissa turistien määrä alkaa tehdä paikallisten asukkaiden elämästä helvettiä, kun hinnat kipuavat ja vuokra-asunnot muutetaan airbnb-kämpiksi, jolloin “normaaleilla” asukkailla ei enää ole varaa asua paikassa.
Myös nähtävyydet ja luonto kärsii kun paikat ovat aamusta iltaan ammuttuina tukkoon.
Joo nuo mainitsemasi kaupungit olivatkin mainittu jo edellisvuosien listauksissa! Matkailulla on monia huonoja puolia, mutta onneksi on niitä hyviäkin puolia 🙂
Kun näitä blogeja katsoo,niin ei matkustaminen ole ainakaan vähentynyt. Julkkikset, bloggaajat ym ovat joka toinen kuukausi jollakin matkalla. Antakaa meidän tavallisten ihmisten matkustaa se kerran vuodessa, me eletään muutenkin vaatimattomasti, eikä kovin paljon näitä luonnonvaroja kuluteta. Mutta meillä ei tietysti ole tekosyytä matkustaa, kuten julkkiksilla: joku on matkan tai lennon maksanut, ovat tehneet niin raskasta työtä, että ansaitsevat loman ym.
Jos sovitaan, että kaikki, jotka murehtivat ongelmasta, eivät itse vuonna 2020 matkusta yhtään, niin se olis jo paljon. Ja kuka vielä kehtaa laittaa tekstin perään reasontofly!
New Yorkin kaupunki ja monet muutkin suurkaupungit on kieltänyt jo ainakin toistakymmentä vuotta sitten asuntojen vuokrauksen ja alivuokrauksen alle 30 päiväksi, mutta jatkuvasti monet valveutuneina itseään esittelevät vaikuttajatkin kertova yöpyneensä airbnb-majoituksessa noissa kaupungeissa. Olen valinnut hotellimajoituksen mieluummin kuin tieten tahtoen rikkonut lakia. Pienellä tutkimuksella olen löytänyt myös hyviä hotellidiilejä eikä kahden hengen laadukkaan hotellimajoituksen hinta ole juurikaan poikennut tuikitavallisen airbnb-majoituksen hinnasta.
Olen aina ollu kaupunkilomien ystävä, enkä ole pariin kymmeneen vuoteen ollut kuin muutaman kerran rantakohteessa, huonosti viihtyen. Viime kesänä päädyin vähän sattumoisin Koh Samuille miehen työkeikkaillessa siellä kuukauden.
Paratiisisaarena markkinoitu Samuli oli lähinnä aika surullinen; rannat roskaisia ja pääosin turistien kansoittamia, infra rakennettu turismin ehdoilla enkä edes tiedä miten turismin kuormittamaan saaren jätehuolto oli hoidettu. Huonosti, oletan. Reissu vahvisti ajatukseni matkustaa ainoastaan kaupunkikohteisiin, joissa infra on jo valmiina ja paikallisten tarpeet huomioiden rakennettuna.
Mielenkiintoinen aihe, itse en matkusta Dubaihin koska en hyväksy orjatyövoimaa enkä myöskään sitä miten joitain naisia kohdellaan. Risteilyllä olen ollut ja vesi puhdistettiin niin ettei laivan perässä kulkenut musta vana, sellaisesta olen kyllä lukenut muiden kokemuksia. Yleensä monet risteilyfirmat puhdistaa ja kierrättää vedet. Venetsiassa on nyt peruttu 45% hotelliyöpymisistä tulvien takia, toisaalta taas Venetsia myös tarvitsee turismista tuloja vaikka turismi on kuluttavaa
Hyvá ja asillinen kirjoitus. Kiitos siittá. Ois mukavaa kun joku paneutuisi Kiina ilmióón (enká puhu siittá 70 luvun elokuvasta) Ittellá kyvyt ei riittáne. Happy New Year 2020
Kiitos Eero! Ah joo, Kiina onkin mielenkiintoinen tapaus, joka todellakin ansaitsisi sekin perusteellisen katsauksen.
Santorini olisi vahva ehdokas tälle listalle. Saari ja erityisesti sen palvelut ja infra ovat tukehtumaisillaan turisteihin. Ehkä päivämatka Kreetalta olisi järkevä mutta viikkoa on hankala saada kulumaan (nimimerkillä kokemusta on).
Tiedätkö sitä mietin itsekin, mutta toisaalta sitten mietin että ihmiset varmasti tietävät siitä jo. Siitähän voisi tehdä ihan oman juttunsa, case study tyyliin, tai sitten pistetään se seuraavalle listalle!
Hyvä kirjoitus, mutta näin omasta kaupunkikodistani huoneita vuokraavana on vähän älähdettävä. Airbnb-vuokraus vaatii paljon töitä hostilta ja tuo lisätuloja sellaisille ihmisille, jotka eivät niitä välttämättä tavallisista töistä saisi.
Itselleni saan pienemmät asumiskulut. Vastineeksi vieraat saavat perushotellia halvemman, kodikkaamman ja ehkä jopa kätevämmän majoituksen. Osa-aikaisen päivätyön palkka riittää parempaan elämään. Puitteet ovat jo olemassa, joten ympäristörikoksen sijaan tätä voisi sanoa melkein ympäristöteoksi.
Kyllä, osa meistä on mennyt liiallisuuksiin. Tuttavapiirissäni on kuitenkin useita majoittajia, jotka vuokraavat omaa kotiaan tai yhtä kohdetta. Salahotellit tms. eivät ole se meidän juttu.
Majoitun itsekin vuoroin kylässä mm. jaetuissa kohteissa, itse asiassa jo ensi kuussa. Paitsi että Airbnb:n tuo lisätuloja mm. meille pätkä- ja osa-aikatöiden viidakossa tasapainoileville ahkerille hosteille, myös osa matkailijoista pääsee kuluttamaan muutoin tavoittumattomissa olevan paikkakunnan palveluita ja kerryttämään kunnalle verorahoja. Suomessa Airbnb ei ole vielä iso ongelma. Annetaan positiivisen talouden lumipallon vyöryä eteenpäin ja keskitytään oikeisiin ympäristörikoksiin samalla.
Hei Susanne, ei tarvi älähtä lainkaan, kuvauksesi mukaan olet juuri sellainen AirBnB host, jota soisin kaikkien suosivan! Eli minulla ei ole mitään sitä toimintatapaa vastaan, että vuokrataan osaa omasta kodista, jossa asut tai silloin kun itse olet matkoilla. Minun ongelmani on juurikin näiden kummitushotellien ja rahankiilto silmissä toimivien hostien kanssa, jotka pitävät useaa asuntoa ihan pelkästään AirBnB käytössä. Joten jatka samaan malliin, näitä pieniä toimijoita haluaisin nähdä enemmänkin AirBnBssa!
Ennen kuin laitoit suomenkieliseen blogiisi, että Airbnb:tä kannattaa välttää, olisi ehkä kannattanut selkeämmin laittaa, että suosit kuitenkin sitä(?). Koska isommat tekijät ovat kuitenkin vähemmistö, vaikka pääsevätkin enemmän uutisiin.
En varsinaisesti suosi sitä henkilökohtaisesti ja vaikka se ei Suomessa ehkä vielä ole iso ongelma (tosin Rovaniemeltä olen kuullut ikäviä tarinoita), niin monet suomalaiset käyttävät AirBnBta juurikin ulkomailla, jossa nämä isot tekijät ovat usein enemmistö. Sen takia toin tämän esille, jotta ihmiset heräisivät näihin haittapuoliin, vaikka niitä ei omassa kotikaupungissa olisikaan. Pieni, paikallisomisteinen hotelli on mielestäni parempi kuin pienikin AirBnB, jos tässä pitäisi laittaa näitä järjestykseen.
Hyviä pointteja airbnb:stä, mutta meille se on ollut pelastus. Kun lapsia on yli kaksi, hotellihuoneita onkin yhtäkkiä tarjolla varsin vähän, sillä tälle porukalle pitäisi aina löytyä jokin family room -tyyppinen vaihtoehto. Se tarkoittaa käytännössä usein perheystävällisiä, mutta persoonattomia hotelliketjuja joko turistirysissä tai ihan kaupungin laidoilla. Toki aina löytyy poikkeuksia, mutta valikoima on kapea.
Persoonallisia, mielenkiintoisilla alueilla (ja juurikin pois niiltä turistirysäalueilta) sijaitsevia airbnb -kämppiä, joihin mahtuu koko meidän perhe, löytyy paljon helpommin kuin vastaavia hotellihuoneita. Oma keittiö, jossa tehdä ruokaa on iso ja tärkeä plussa, joten emme etsi huoneita vaan asuntoja. Meille tärkeä pointti on myös kosketus paikalliseen tapaan ja tyyliin asua. Pakettimatkoilla emme ole koskaan käyneet, mutta olen kuullut, että esimerkiksi Etelä-Euroopan pakettimatkoilla perhehuoneita olisi hyvinkin tarjolla. Se ei vaan ole yhtään meidän juttu, valitettavasti.
Joo kyllä AirBnB on niinkin suosittu kuin on, koska sille on selväsit tarvetta. Ja tosiaan kaikki toimijathan ei ole huonoja, eli juuri ne jotka esim. omaa kämppää vuokraavat kun ovat itse reissussa tai osaa omasta kodistaan vuokraavat ansaitsevatkin suosiota! Minun ongelmani on enemmän näiden toimijoiden kanssa, jotka rahankiilto silmissä ostavat asuntoja siinä mielessä, että niitä käytetään koko ajan vain AirBnBhen, jotka sitten muuttaa niitä ihaniakin naapurustoja, kun alkaa olla vain asuntoja lyhytaikaisille asujille eikä paikallisille.
Hei!
Kiitos informatiivisesta kirjoituksestasi. Tuosta Amsterdamin ongelmasta en ollut esim tietoinen ollenkaan. Airbnb:n käytön ongelmista isoissa kaupungeissa olinkin tietoinen ja jos olen ollut isommissa kaupungeissa esim muutaman päivän reissulla olen valinnut hotellin. Mutta jos olen reissannut koko 5 henkisen perheemme kanssa esim 1-2 viikon lomareissulla, olemme aina valinneet airbnb. Emme tykkää pakettimatkoista ja usein lennot+airbnb on merkittävästi edullisempi vaihtoehto tämän kokoiselle porukalle kuin lennot+hotelli tai pakettimatka. Pitäiskö meidän silti aina välttää airbnbtä jatkossa? Useinhan myös näet varatessasi asuntoa kuinka monta asuntoa vuokraaja omistaa. Ja jos olemme esim vuokranneet asunnon Italian pikkukylästä joltain paikalliselta, on minun vaikea ajatella, että tämä olisi ollut kestämätön valinta. Kysymykseni onkin siis onko airbnb aina huonompi valinta kuin hotelli?
Kiitos Arita kommentistasi, ja erittäin hyvästä kysymyksestä! AirBnBn edut ovat kyllä hyvin ymmärrettävissä etenkin perheille ja olen myös huomannut siellä olevan koiraystävällisiä vaihtoehtoja. Ei minusta kaikenlaista AirBnBta tarvitse välttää jatkossa, mutta toivoisin sitä käyttäviltä vähän taustatutkimusta siihen majapaikan omistajaan, eli onko hänellä useita huoneistoja samassa kaupungissa? Koska se on se AirBnBn suurin ongelma, että ihmiset ostavat useita asuntoja sijoituskäyttöön, eivätkä asu niissä edes hetken aikaa vaan ne toimivat täysin AirBnBna. Tämä vetää asuntoja pois vuokramarkkinoilta, etenkin isommissa kaupungeissa. Omasta talostaan huoneita vuokraavia AirBnB hosteista minulla ei ole mitään vastaan sanomista, eikä niitä jotka vuokraavat omaa asuntoaan silloin kun ovat itse matkalla eli silloin tällöin, ei suurimman osan ajasta 🙂
[…] vuoden lopuksi listan kohteista, joihin matkustamista on tulevana(kin) vuonna syytä välttää. Annikan tuorein postaus kertoo, minne ei pidä matkustaa vuonna 2020, ja löydät jutun täältä. Kohteiden lisäksi kirjoitus tarttuu tämän oman juttuni tavoin tapoihin, kuinka […]
Hei! Kirjoituksesi oli ehdottoman tärkeä, kiitos siitä!
Palasimme pari päivää sitten pieneltä Balin lähellä olevalta saarelta ja yksi yö Balilla (ja toisena päivänä muutaman tunnin ajelu siellä) riittivät mainiosti roskaisuuden ja turistimäärän havaitsemiseen. Meidän saaremme on kuulemma ”Bali 60 vuotta sitten”, eli emme nähneet yhtään turistikauppaa emmekä ns bilepaikkaa.
Ehdottoman positiivisena yllätyksenä haluan kuitenkin todeta havainnon sekä pieneltä saarelta että Balilta: kaupasta ei saanut muovipusseja, emmekä törmänneet muovipilleihin lainkaan! Lisäksi sukeltajina arvostimme tervettä korallia ja roskattomia sukelluksia. Toivottavasti suunta on siellä nyt ehdottomasti tuollainen ja roskamäärä vähenisi radikaalisti.
Hei kiitos Mari kun kommentoit!! Onpa positiivista kuulla, että muovipusit ja muovipillit ovat oikeasti siis ehkä hävineet tai ainakin roimassti vähentyneet Indonesiassa, loistavaa!! Tuo teidän saari kuulostaa todella idylliseltä ja ihana kuulla, että pinnan allakin on ollut asiat hyvästi 🙂 Tämä antaa toivoa tulevaan!
[…] Älä matkusta tänne 2020 by Tarinoita maailmalta […]
Hyvä ja ajattelemaan laittava artikkeli. Oma “matkustajaprofiili” on tosin sellainen, että lähtökohtaisesti omat matkakohteemme ovat automaattisesti sellaisia, johon suurin osa matkustajista ei suuntaa.
AirBnB:tä ei olla myöskään ikinä käytetty ihan periaatteesta, vaikka ajatus tosiaan on tavallaan hyvä.
En myöskään usko, että tulemme ikinä risteilemään Karibialla, Välimerellä tai Aasiassa. Etelämantereelle ollaan risteilty ja voin myös omana havaintona todeta, että varsin rajattua ja valvottua se oli ja hyvä niin.
Big Major Cayn osalta ei voi kun ihmetellä. Erittäin surullista tuollainen.
On oikeastaan erikoista, miksi Bali on niin käsittämättömän suosittu. En ole oikeastaan ikinä ymmärtänyt sitä, luulisi, että Indonesiassa olisi muutakin kiinnostavaa. Taitaa olla niin, että puolet Indonesiaan matkustavista matkustaa nimenomaan pienelle Balin saarelle. Itsekin tosin käytiin Balilla tekemässä 8 tunnin välilasku. Koskiko noiden muovituotteiden kielto siis nimenomaan Balia vai maata laajemminkin? Lentokentän läheisyydessä muoviroskaa ei Balilla onneksi näkynyt. Itse oltiin menossa Sorongiin Länsi-Papualle ja siellä sitä muoviroskaa sitten valitettavasti kyllä näkyi harmittavan paljon.
Kiitos Mikko! Joo olen samassa uskossa, että Bali on se Indonesian suurin matkailukohde vaikka siellä varmasti on muutakin nähtävää. Mä käsitin, että tuo muovituotteiden kielto oli vain Balilla, tai ainakin Balista se artikkeli vain puhui, vaikka Indonesialla maana on jokseenkin kunnianhimoiset tavoitteet myös. Mielenkiintoista kuulla, että Länsi-Papuallakin on muoviroskaa ongelmaksi asti. Mitenkähän paljon tulee paikallisilta, ja miten paljon mm. meren tuomana?
Hyvin vaikea sanoa, millainen osa tulee esim. meren tuomana. Mutta olen kyllä siinä uskossa, että kyllä sitä aikamoinen määrä paikallisestikin syntyy ja jätehuolto on tietysti varmaankin varsin kehittymnätöntä.