Viime päivien aikana olen tutkinut Ottawaa taas turistin silmin, sillä Marimente-blogin Mari on ollut täällä tutustumassa kesäiseen Kanadan pääkaupunkiin. Yhtenä aktiviteettina oli puolentoista tunnin mittainen kävelykierros keskustassa, jolla tutustuttiin Ottawan pimeämpään puoleen, eikä siis vain vähenevän päivänvalon merkeissä!
The Haunted Walk järjestää ‘kummituskierroksia’ Ottawassa, Torontossa ja Kingstonissa eli näissä Ontarion suurimmissa kaupungeissa. Ottawassa vaihtoehtoina oli tutustua vanhaan, nykyään hostellina toimivaan vankilaan tai itse kaupunkiin ja Marin kanssa valittiin kaupunkikierros, joka oli kyllä hyvä valinta. Kyseessä ei siis ollut sellainen kierros, jossa joku yhtäkkiä hyppää puskasta pelottelemaan vaan ihan asiallinen kävelykierros ja mielenkiintoiset tarinat.
Ottawassa asuttuja vuosia alkaa olla jo kolme ja puoli (!), mutta voi rehellisesti sanoa, etten ollut kuullut ainuttakaan kierroksella kerrottua tarinaa aiemmin. Näin ollen olen siis autuaan tietämättömänä kävellyt ympäri kaupunkia tietämättä, että se on rakennettu tauteihin kuolleiden joukkohautojen päälle (viimeksi luurankoja löytyi pari vuotta sitten tietöiden yhteydessä) tai että kaupugin kallein ja kadehdituin hotelli pitää sisällään kerroksen, josta edelleen raportoidaan selittämättömiä tapahtumia. Hotellin johto on kieltänyt kävelykierroksen oppaita sanomasta mikä kerros on kyseessä, koska se on vaikuttanut negatiivisesti myynteihin. Sanottakoon kuitenkin, että kyseessä on se kerros neljännen ja kuudennen välissä 😉
En myöskään ollut osannut odottaa, kuinka loistava kävelykierros tulisi olemaan valokuvauksellisesti! Aloitimme kierroksen kello 20:00 ja se oli juuri paras aika auringon laskiessa hiljalleen ja luoden eri sävyjä. Harvemmin (eli ei koskaan) on tullut käveltyä näin illan kähmyssä Rideaun kanaalin vartta pitkin, mutta nyt taidan lähteä takaisin ihan asiasta tehden. Saattoi nimittäin käydä niin, että bloggaajat innostuivat hieman kuvailemaan ja sitten kirmailtiin ryhmää kiinni vähän väliä.
Kierroksella tuli opittua myös monta asiaa Ottawan historiasta; sen rakentamisesta, Rideaun kanaaliprojektista 1900-luvun alussa sekä monista vanhemmista rakennuksista, joilla on synkkä historia. Opas oli oikein mukava ja asiantunteva, ei liian ylidramaattinen vaan melkeinpä faktapitoinen. Jokaiselle kummitustarinalle tarjottiin selitystä, kuka kummitteleva henki voisi olla ja miksi juuri tämä henkilö. Tykkäsin myös siitä, että opas koristi tariointia ja kommentointia huumorilla, eihän tämä nyt niin vakavaa hommaa ole!
Eniten ihmetytti ja oikeastaan ilahduttikin, tippikulttuurin luvatussa maassa kun ollaan, ettei opas vihjannut mitään tipeistä, niin kuin useasti kävelykierrosten lopuksi on tapana. Edelleen tippaaminen tuntuu minusta vähän hölmöltä, mutta tätä opasta olisin voinut kivasta kokemuksesta tipatakin. Tietysti sen ainoan kerran kun siihen olin valmistautunut, niin sitä ei odotettukaan!
Jos olette menossa Ottawaan, Torontoon tai Kingstoniin niin voin kyllä suositella The Haunted Walkia, tykkäsin kokemuksesta kovasti. Olen käynyt vastaavalla kaupunkierroksella muun muassa Edinburghissa ja minusta on kiva tutustua vähän erilaiseenkin historiaan ja tarinoihin. Oletteko te käyneet kummituskierroksella jossain ja missä suosittelisitte tällaista kierrosta?
*Postaus toteutettu yhteistyössä The Haunted Walkin kanssa, mutta mielipiteet ja kokemus ovat toki omiani.
6 comments
Tuollaiselle kierrokselle voisikin osallistua joskus, koska vaikuttaa todella mielenkiintoiselta :).
Suosittelen kyllä! Etenkin Euroopan kaupungeissa näillä kierroksilla oppii paljon historiaa, mutta toki siis tälläkin kierroksella. Kanadan historia vain ei ole yhtä pitkä kuin Euroopassa 😀
Kävin muinoin Sydneyssä, Manlyn kaupunginosassa North Headin karanteeniaseman ghost tourilla. Se oli oikeasti karmaiseva!! En yleensä ole innostunut mistään kauhujutuista, enkä ole niistä kauhistunut, mutta myöhään illalla toteutettu parin tunnin kierros hylätyllä 1800-luvun karanteeniasemalla teki kyllä tehtävänsä… Paikalle seilattiin ensin laivalla Sydney Harborista. Kuljettiin öljylamppujen valossa, koko alueella ei edes ole sähköjä. Muinaiset jotain myrkkyä suihkuttavat “desinfiointisuihkut” (näytti keskitysleiriltä), ruumishuone kulkutauteihin kuolleiden säilytystä varten ynnä muut päivänvalossakin puistattavat paikat saivat kylmän väreet kulkemaan!! Paikalliset ystävät halusivat mennä kierrokselle, en olisi muuten tiennyt jutusta mitään! 😀
Oi apua, kuulostaa kyllä aika kamalan ihanalta tuo sun tekemä kierros! 1800-luvun karanteeniasema, hrr. Itsekin mietin, että tuo tekemäni kierros olisi ollut ehkä vielä karmivampi pimeässä, mutta sitten ei olisi kyllä saanut kuvia juuri lainkaan.
Kiitti muuten vinkistä, tuon voisin kokeillakin kun palaan Sydneyhin!!
Jotenkin tollasille opastetuille kävelykierroksille tulee harvemmin lähdettyä mutta tää ainakin vaikutti mielenkiintoiselta. Voi kyllä olla että seuraavana yönä vähän pelottaisi kun mielikuvitus alkaa laukkaamaan. 😀
No älä muuta sano, mutta sehän näissä onkin hauskinta, että mielikuvitus saa siivet 😀