Turisti joka katkaisi elefantin selän

elephant_painted_head

Tiesitkö, että elefanttien selkä ei ole vahva eikä suinkaan tarkoitettu kantamiseen, vaan elefanttien ruumiinrakenne soveltuu paremmin vetämiseen? Ai miten niin jättimäinen elefantti ei muka jaksa kantaa ihmistä! No, jaksaa se, mutta nyt on aika miettiä pitäisikö. Tiedätkö sinä miten elefantteja koulutetaan?

Hakattua hauskuutta

Miten suuresta villieläimestä saadaan lauhkea ja kuuliainen kaveri? Tässäkin asiassa mennään kovin samalla tavalla kuin tiikereiden kanssa, joista kirjoitin jo aiemmin. Pienet norsut viedään emältä pois liian nuorena, niitä pidetään pienessä häkissä paikoilleen sidottuna päiväkausia. Koska tarkoituksena on tehdä ‘lauhkeita’ norsuja turistien ratsuiksi ja ‘tottelevaisia’ eläimiä sirkushuviksi, nuoria elefantteja hakataan koukkukepeillä (bull hooks) ja piikeillä terästetyillä bambukepeillä, niitä pidetään nälässä ja univajeessa – Näin saadaan alistettu elefantti. Ei kuuliainen, ei hyvin koulutettu, ei tottelevainen vaan käsittelijäänsä pelkäävä, alistettu eläin. Tälle prosessille on jopa oma nimensä, ‘phajaan‘, joka kääntyy englanniski “crushing the spirit”. Tuntuu niin väärältä yhdistää tuommoinen pieniin vauva-Dumboihin. Elefantin käsittelijän on ylläpidettävä dominanssiansa välttääkseen vaaratilanteet ja ikävät yllätykset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei elefanttien “koulutus” lopu yhteen kertaan vaan kepit ja muut “koulutusvälineet” ovat osa elefanttien arkea.

elephant_face_posing

Elefantit eivät unohda koskaan

Toisin kuin monet muut eläinlajit, elefantit itse asiassa kuolevat nuorempana vankeudessa. Tämä johtuu suurelti stressistä, olipa kyseessä sitten viidakkoratsuna, sirkuseläimenä tai eläintarhan asukkina olo. Luonnollisesti vankeudessa eläminen vaikuttaa myös näiden jättiläisten käyttäytymiseen ja biologiaankin; luonnossa villinä elävät elefantit synnyttävät keskimäärin kuusi poikasta elämänsä aikana, kun vankeudessa poikasten lukumäärä on yksi ja nuorten elefanttien kuolleisuus on korkea. Niin kuin monesti oletetaankin, elefantit ovat fiksuja elämiä ja niillä on verrattain monimutkaiset sosiaaliset käyttäytymismallit, joita ne eivät pääse vankeudessa toteuttamaan. Tämä voi johtaa ja on johtanutkin arvaamattoman aggressiiviseen käyttäytymiseen.

elephant_water_elephant_elephant_calf

Tietämättömyys lisää tuskaa

Norsut työskentelevät viidakkoratsuina päivästä toiseen, niin kauan kuin maksavia turisteja riittää. Ja niitähän riittää. Vierailijoita riittää sirkuksiinkin katsomaan hassun hauskaa elefanttia, joka tekee temppuja. Kunpa vain ihmiset tietäisivät, että norsut eivät tasapainoille penkillä tai maalaa taideteoksia, koska ne haluavat niin tehdä, vaan sen takia, että ne pelkäävät mitä tapahtuu jos ne eivät toteuta käsittelijänsä toivetta.

‘Jes, ratsastin tänään elefantilla!’-kokemus on varmasti monen tietämättömän matkaajan listalla, myönnän että olen itsekin sitä joskus halunnut kokeilla, ennen kuin opin tähän liittyvistä taustoista ja eläinten kohtelusta. Ja tässä piileekin tämän(kin) ilmiön murheenkryyni; ihmiset eivät vain hoksaa ajatella, että elefantilla ratsastamisessa olisi jotain väärää. Elefantithan ovat isoja elukoita, niille ei yksi ihminen paljoa paina selässä. Ja onko se nyt loppujen lopuksi eri asia kuin hevosella ratsastaminen? Paasaanko siitä seuraavaksi? Olennaisin ero hevosratsastuksen ja elefanttiratsastuksen välillä on kuitenkin se, että hevoset ovat kesytettyjä eläimiä, elefantit eivät. Elefantit pyydystetään luonnosta, vaikka Aasian elefantti on uhanalainen laji ja tähän liittyy myös rahakasta kaupankäyntiä (‘phajaan’ läpikäyneen vauvaelefantin hintaa liikkuu tuhansissa punnissa -mieti mikä raha Aasiassa!). Ei ole olemassa kesytettyä elefanttilajia, samalla lailla kuin esim villihevoset vs kesytetyt hevoset.

Lisäksi elefantin selkä ei ole, niin kuin jo mainitsin, tarkoitettu kantamiseen lainkaan, ei edes verrattain pienen ihmisen. Elefantit ovat tietysti vahvoja ja hurjan isoja, mutta niiden selkäranka on suhteellisen herkkä ja usein ratsastukseen käytetyt elefantit kärsivät vakavista selkävaurioista. Elefanttien selkään kiinnitetyt ‘istuimet’ eivät nekään useimmiten ole mukavimpia kantaa, vaan aiheuttavat nirhaumia ja hankaumia – monta tuntia päivässä joka päivä.

elephant_animal_africa

 

Mitä sinä voit tehdä?

Elefanttiratsastus ja -näytökset ovat pitkään olleet suosittua huvia Aasiassa, jossa hyväksikäytettyihin elefantteihin törmää useimmiten Thaimassa, Cambodiassa ja Laosissa, mutta myös Intiassa, Nepalissa ja Sri Lankalla, todennäköisesti myös muualla. Muutamat Afrikan maat kuten Etelä-Afrikka, Botswana ja Zimbabwe ovat innostuneet Aasian ilmiöstä ja alkaneet myös käyttää elefantteja turistien ratsuina, mutta tällöin käytössä on suuremmat ja yleisesti arvaamattomina pidetyt Afrikan elefantit.

Onko kaikki toivo sitten jo menetetty, vai onko jotain tehtävissä tälle surulliselle turismin lieveilmiölle? Matkailijana äänestät parhaiten rahoillasi ja jaloillasi, äännelläsi (tai näppäimistölläsi) valistat kanssamatkaajiasi. Valitettavasti oikeasti hyviä ja elefanttiystävällisiä paikkoja on hyvin hyvin vähän. On hyvä muistaa, että vaikka paikan nimessä olisi jaloja sanoja kuten “sanctuary”, “temple”, “conservation” ja ehkä pahin kaikista; “eco-tourism” se ei tarkoita, että näillä sanoilla olisi mitään merkitystä elefanteille. Monissa paikoissa pidetään “eläkkeelle” jääneitä elefantteja tai “pelastettuja” elefantteja, joilla voit kuitenkin ratsastaa tai ne esiintyvät yleisölle – Vältä tällaisia paikkoja. Jos tarjolla on elefanttiratsastusta, kyseessä ei ole elefanttiystävällinen paikka.

elephant_eye_africa

 

Suosittelen olemaan skeptinen tällaisten paikkojen suhteen ja ekoturismin kanssa muutenkin. Tiedän, se on negatiivista, mutta valitettavasti pahat asiat eivät tästä maailmasta lopu sillä, että niille kääntää selkänsä. Onneksi on olemassa niitä hyviä ja suositeltaviakin paikkoja, joissa elefantteja oikeasti kohdellaan hyvin ja rakkaudella. Yksi tällainen on monien luottamieni lähteiden suosittelema Elephant Nature Park Chiang Maissa Thaimassa, jossa voi myös olla vapaaehtoisena. Kokemuksia tästä paikasta voit lukea vaikkapa Fiilistelijän Pilvilinnoja blogista.

Ehkä tärkein asia minkä voit tehdä elefanttien auttamiseksi on avata silmäsi ja suusi. Elä usko kritisoimatta kaikkea mitä kuulet vaan tee omat johtopäätöksesi eläinten hvyvinvoinnista ja kerro muille matkaajille elefanttiratsastuksen ja -näytösten (sisältää sirkuksen!!!) taustoista. Olemme kaikki jossain vaiheessa olleet tietämättömiä elefanttien karusta kohtelusta, eikä siinä ole mitään hävettävää. Emme tienneet paremmin. Nyt tiedämme, joten toimitaan sen mukaan.

**Edit** 

Tämän postauksen informaation on koottu muun muassa alla olevista lähteistä. Suosittelen niiden lukemista, jos elefanttiratsastukset ja niiden käyttö matkailussa mietityttää!

WWF kertoo Aasian elefantin uhanalaisuudesta ja niitä kohtaavista uhista, mukaanlukien ihmisten aiheuttamat uhat.

RIGHT Tourism kertoo elefanttiratsastuksen eettisyydestä ja elefanttien ‘koulutus’menetelmistä

Save The Elephant Foundation on Chiang Maissa toimiva hyväntekeväisyysjärjestö, joka keskittyy elefanttien pelastamiseen matkailusta sekä niiden suojeluun

The Dodo nettisivusto uutisoi eläimiin ja matkailuun liittyvistä asioista, ohessa linkattu artikkeli nimenomaan elefanttiratsastuksiin

Intrepid matkanjärjestäjä kertoo miksi he jättivät elefanttiratsastukset pois matkoiltaan

Responsible Travel.com nettisivustolla pohditaan elefanttiratsastuksen eettisyyttä

 

24 Comments

  • Todella hyvä kirjoitus. Tämä on juuri sellainen asia, että ihmiset eivät tule edes ajatelleeksi norsulla ratsastamisen olevan jotenkin väärin, koska sitähän on tapahtunut “aina” ja se on yleistä Aasiassa. Olen itsekin havahtunut tuomitsemaan asian vasta myöhemmin. Nuorempana olen valitettavasti itsekin sortunut tukemaan Thaimaassa tätä bisnestä 🙁

    Se pitää vielä kuitenkin sanoa liittyen sekä siihen tiikeri-kirjoitukseesi että tähän, että on olemassa kyllä aidosti hyviä paikkoja, jotka kulkevat wildlife sanctuaryn nimellä. Kävimme esim. Swazimaassa sellaisessa ja kirjoitin siitä juuri tällä viikolla. Ei siis aivan kaikkea sillä nimityksellä kulkevaa tarvitse tuomita 🙂
    Elina / Vaihda vapaalle recently posted…Mlilwanen eläinten suojelualueMy Profile

    • Annika says:

      Kiitos Elina! Ja ehdottomasti olet oikeassa, ne hyvätkin paikat menevät noilla sanctuary tms nimillä, mikä tekeekin hyvän ja huonon paikan erottamisen todella vaikeaksi! Ainakin jos on jo matkalla, eikä voi tehdä tarkempaa tutkimusta esim netissä ennen vierailua, voi ‘sanctuary’ paljastua tosi hyväksi tai vähemmän eetiseksi paikaksi. Luinkin jostain, että näille paikoille ei ole mitään säännöksiä eikä niitä valvota millään lailla minkään tahon toimesta, joten ei niillä ole mitään standardejakaan mitä ylläpitää. Mutta siis missään nimessä nimen perusteella ei voi eikä saa mitään paikkaa tuomita, mutta ei kannata uskoa heti hyväksi paikaksikaan.

      Pitääkin käydä lukemassa lisää noita sun Afrikan juttuja! Ihanaa, että olet löytänyt hyvän paikan vierailla!

  • Sanotaan nyt ihan kärkeen että olen eläinten oikeuksien kannattaja, ollut aina ja pitkään, ihan kasvissyöjäksi asti. Pelastan aina hädän tullen eläimiä kiipelistä, omat lemmikit ovat aina olleet kodittomia ennen meille tuloa.

    Koen silti tietyt jutut tämän asian ympärillä problemaattisiksi.

    Tämänlainen eläinten huono kohtelu ja niiden oikeuksien polkeminen tapahtuu useimmiten kolmannen maailman maissa. Siksikö ettei siellä olla yhtä valveutuneita? Ehkä siksikin, mutta pääsyy on siinä että eläimistä saadaan ihmisille jonkinlainen elanto. Myös siksi, että näissä maissa myös ihmisoikeuksia poljetaan ja ihmisillä on ylipäänsä ongelmia tulla toimeen. Siksi että heikoin lenkki koko tuotantoketjussa kärsii aina, eli eläin ennen ihmistä. Monasti näissä maissa kärsii sekä eläimet, että ihmiset.

    On alueita jossa eläimiä käytetään turismiin, mutta niitä kohdellaan silti hyvin, kuten esimerkiksi Nepalin Chitwanissa, jossa käytiin tämän meidän maailmanympärimatkan aluksi. Elefantit saivat olla vapaana viidakkoalueella, niitä ei lyöty, poikaset saivat olla emojensa kanssa, vaikka niitä myös käytetään turistien viidakkokävelyyn muutaman tunnin päivästä. Näin ainakin kaikki se mitä me näimme, on mahdollista että esirippuejn takana tapahtuu myös muuta, en osaa sanoa. Muutenkin kaikkia eläimiä kohdeltiin Nepalissa kunniotuksella, jopa kulkukoiria ja -kissoja. Problemaattiseksi asian tekee se, ettei kolmannen maailman ihmisiä voi ihan kylmiltään kaikesta tuomita jos eläimiä kohdellan hyvin, kun länsimaissakaan ei eläintenpito ole kovinkaan kummoista. Karja, possut ja kanat ovat ties minkälaisissa oloissa koto-Suomessakin. Eikä kovinkaan moni silti luovu halvasta joulukinkustaan.

    En missään nimessä väitä että sinä olet yksi näistä, mutta usein matkalla kuulee miten joku pauhaa kovaan ääneen eläinten oikeuksista, mutta samaan aikaan valittaa miten kallista kaikki on kun pitää maksaa pari dollaria juomasta tai kertoo miten vaatteen sai superhalvalla. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan käypiä hintoja, vaan näihin maihin juostaan halpuutensa takia. Se johtaa yleensä siihen ikävään kierteeseen, missä eläimiä käytetään hyväksi, sillä ihmiset eivät saa itselleen elämiseen riittävää korvausta tavaroistaan ja myydyistä asioistaan. Pahimmassa tapauksessa turistin vaatteeksikin kelpaa silti Bangladeshilaisessa hikipajassa valmistetut hemppamaukan teepparit, niitäkin kun niin halvalla saa sekä reissultaan että kotimaasta.

    Kun äänestää jaloillaan ja rahoillaan näissä paikoissa, eikä tee asioita jotka johtavat eläinten huonoon kohteluun, on vähintään yhtä tärkeää tukea sellaista toimintaa joka vastaavasti kokonaisvaltaisesti parantaa kyseisen maan turismia oikeaan suuntaan, ja edesauttaa ihmisiä saamaan elämiseen riittävän elannon.

    Keskusteluun haluaisin tällä kommentilla tuoda mukaan sen aspektin, etteivät asiat ole aina ihan suoraviivaisia ja useimmiten myös osa suurempaa kokonaisuutta, joka on hyvä nähdä yksittäisen ongelma ohella. Ja tietysti vaikka kaikkea ei voi saada kerralla, on hyvä tehdä aina jotain kokonaisongelman ratkaisemiseksi, eikä unohtaa näitä eläimiä jotka ihmistenkin puutteellisen elintason takia kärsivät.
    Miika ♥ Gia | matkakuume.net recently posted…Humans of Vietnam: BinhMy Profile

    • Annika says:

      No nyt tais tulla blogin tähän asti pisin kommentti, loistavaa! Keskutelua halusinkin tällä aloittaa. Olet oikeassa, useimmiten eläinten oikeuksia poljetaaan enemmän köyhissä maissa, koska ihmisten toimeentulo ja elanto menee eläinten edelle. Luin, että Aasiassa elefanttiturismi alkoi, kun metsien hakkuu kiellettiin ja tätä varten käytettiin nimenomaan norsuja. Kiellon myötä paikalliset menettivät tulonsa ja omistivat silti (eittämättä paljon syövän) elefantin, mikä johti siihen että niitä tarjottiin turistien ratsuiksi viidakkoon maksua vastaan. Pikkuhiljaa tämä business alkoi kehittyä ja entiset hakkuutyöläiset joko myivät tai vuokrasivat norsujaan ratsuiksi. Business ja eläimet harvemmin sopivat yhteen ja eläimiä kohdeltiin huonosti, mutta jostain oli raha saatava ruokaan.

      Yksi ongelma tuollaisessa kuvaamassasi paikassa, jossa eläimiä kohdellaan hyvin ja ne saavat vaeltaa vapaasti, on silti se, että tuota ratsastusta varten (vaikka se olisikin leppoissaa ja vain pari tuntia päivässä), eläimet ovat silti läpikäyneet tuon kamalan koulutusprosessin nuorina. Vaikka omistaja olisikin vaihtunut ja nykyinen omistaja olisi hyväsydäminen, on se silti tämän ilmiön/busineksen epäsuoraa tukemista, minun mielestäni. Tästä voi varmasti olla montaa mieltä, joku voisi ajatella että vahinko on jo tehty, joten onko sillä enää väliä kunhan nyt kohdellaan eläintä hyvin.

      Oikeassa olet tuosta eläinten huonosta kohtelusta länsimaissakin, jossa ihmisten oikeudet ovat paremmassa jamassa ja olisi varaa valita toisin. Itse olen vähän ääripää tässäkin asiassa ja olen valinnut vegaanin ruokavalion juurikin tästä syystä. Minusta ei kuitenkaan voi vaatia sitä, että jos haluaa oikeuden pitää ääntä eläinten kohtelusta kolmannen maailman maissa, että sitä varten pitäisi olla aktivisti-vegaani myös kotimaassa. Minusta kaikki eläimiä puolustava puhe, olipa se sitten ‘tekopyhää’ tai ei, on tervetullutta ja tarpeen.

      Kyllä, Aasiaan mennään varmasti myös halpojen hintojen perässä. Mutta, jos sinne menevät tietävät mitä sisältyy elefanttiratsatukseen ja mitä niiden kohtelu todellisuudessa on, olisivatko kaikki todella niin moraalittomia, että tukisivat elefanttiratsastusta tai -näytöksiä, kun kerran halvalla saa? Toivon, että ei sentään ihan kaikki. On nimenomaan tuikitärkeää tukea paikkoja, jossa tuosta busineksestä pelastetut norsut elävät ja toivoisinkin, että ehkä joku joka mietti ensin elefantttiratsastusta tukisi mieluummin tällaista paikkaa. Toivoisin myös, että paikalliset oppisivat laajemmalla kaavalla, että eläimistä voi saada elannon niitä hyväksikäyttämättä, niin kuin tuo Elephant Nature Park Chiang Maissa. Se ei ole halpa paikka, mutta toki eläimet siellä syövätkin älyttömiä määriä ja ylläpitoon menee paljon rahaa. Tämä paikka kuitenkin työllistää paikallisia, jotka saavat tästä paikasta elannon ja eläimet ovat onnellisia. Tämän sanoman haluaisin leviävän laajemmalle.

      • On tosi hyvä tuoda esiin nämä pointit eläinten kohtelusta, ja se toivottavasti johtaa myös siihen ettei turret tue tällaista toimintaa. Toivoisin, että tähän keskusteluun yhdistettäisiin vielä konkreettisia keinoja sen laajemman ongelman ratkaisemiseksi – eli miten ihmisille saadaan elämiseen riittävä toimeentuo ja elanto – sillä valitettavaa on että ihminen omalla luonteellaan asettaa itsensä ja jälkeläisensä aina muiden edelle, ja raha pyörittää maailmaa näissä lainalaisuuksissa missä nyt eletään. Siitäkin voi olla montaa mieltä miten oikein sekin on. Keskustelu on ilman kokonaisvaltaista perspektiiviä helposti pelkkää länsimaista käsin tehtyä sormien heristelyä kolmannen maailman ihmisiä kohtaan, jotka tekevät parhaansa pitääkseen itsensä ja jälkikasvunsa elossa.
        Miika ♥ Gia | matkakuume.net recently posted…Humans of Vietnam: BinhMy Profile

  • Mielestäni ennen kaikkea asetelma, jossa ihminen asettaa itsensä muiden lajien yläpuolelle on väärin. Eihän rasismikaan ole hyväksyttävää, miksi sitten spesismi!
    Eläimet joutuvat kärsimään aivan turhan asian vuoksi ja nimenomaan turistit voivat äänestää rahoillaan tässä asiassa. Norsuajelu, minkkiturkki, joulukinkku tai maitolitra eivät ole ihmisille välttämättömiä tarpeita, mutta niiden vuoksi eläimiä tapetaan, kidutetaan ja riistetään. Paikalliset myyvät sitä mikä menee kaupaksi ja jos turistit ovat valmiita maksamaan norsujen kärsimyksestä, niin toiminta jatkuu. Ne jotka tietävät paremmin ja joilla on vaihtoehtoja, voivat tehdä toisin.
    On ihan käsittämätöntä, miten paljon ihmiset riistävät eläimiä nykyaikana, vaikka olisi tekniikkaa ja taitoa siirtyä julmasta elämäntyylistä kohti maailmaa, jossa kärsimyksen määrän minimointi olisi se ykkösasia.
    Tiina, Kinttupolulla recently posted…Kun Suomesta tuli eksoottinenMy Profile

    • Annika says:

      Olet aivan oikeassa, ihmiset laittavat eläimet kärsimään aivan turhaan niin monesti. Ja rahahan tätä maailmaa pyörittää, joten se jää sitten meille vähemmistölle pitää ääntä näistä asioista!

  • Rimma says:

    Kiitos taas Annika loistavasta postauksesta sekä blogini linkityksestä! Kun vedotaan siihen, että ihmiset saavat elantonsa norsuista tai muusta eläinturismista kolmansissa maissa, on hyvä muistaa että esim. juuri Elephant Nature Park toimii täysin turismin ja lahjoitusten varassa. Se tarjoaa myös työpaikan sadoille paikallisille ihmisille ja silti siellä kohdellaan eläimiä niiden ansaitsemalla arvokkuudella. Eläinten riiston on vain joskus loputtava ja siihen on suurena apuna se, että näistä asioista pidetään meteliä. Eli kiitos vielä kerran <3 Jakoon menee!
    Rimma recently posted…Synttäriarvonta: voita potrettikuvaus!My Profile

    • Annika says:

      Ihana Rimma että sulla oli omakohtaisia kokemuksia tuosta Elephant Nature Parkista! Kun en ole itse käynyt, niin ihana että on kokemuksia joltain muulta johon luotan eläinten hyvinvoinnin suhteen. Ja nimenomaan on tuikitärkeää tukea näitä paikkoja, jotka kohtelevat eläimiä hyvin! Ja pidetään meteliä jatkossakin 🙂

  • Ja tämäkin ongelma on varmaan pahimmillaan suosikki (not) maassani Thaimaassa.
    Ja sinne suuntaavaa suuret turistilaumat, jotka hakevat vaan aurinkoa, rantaa ja ajanvietettä, vaikka sitten norsujen selkärangasta, eivät vaivaudu ajattelemaan tätä.
    Hyvä, että kirjoitit aiheesta!
    Pirkko / Meriharakka recently posted…Ryhdy maabongariksi!My Profile

    • Annika says:

      Toivottavasti nyt kuitenkin ihmisten tietoisuus kasvaa tästä aiheesta, sillä tämän ilmiön haittapuolet eivät välttämättä ole päivänselviä kaikille, etenkin kun elefantit ovat näennäisesti hyvinvoivia ja tottelevaisia ratsuja jne. Näistä asioista pitää puhua ja paljon, sekä valistaa kanssamatkaajia, jotka ei välttämättä ole tietoisia tästä!

  • Tulipa tosi paha mieli tästä, en oo ajatellutkaan että elefantin selkä ei kestäisi kantamista koska “ratsastetaanhan hevosellakin”… :/ Onneksi en oo elefantilla ikinä ratsastanut, olis tuntunut vielä kurjemmalle! Aivan loistava postaus ja tärkeä aihe, monikaan ei varmaan tätä puolta osaa ajatella. Ite oon tajunnut tuomita sirkuksessa temppuilun kun oon kuullut miten niitä parkoja koulutetaan, mutta en tosiaan olis ajatellut elefantin selän olevan niin hauras kantamaan ihmistä.
    Jenna / Journey Diary recently posted…Matkafriikkien kotiMy Profile

    • Annika says:

      Joo se kuulostaa aika uskomattomalta, etenkin kun elefantit ovat niiin isoja. En tiedä onkohan tällä mitään tekemistä faktojen kanssa, mutta jos vertaat hevosen ja elefantin sivuprofiilia, niin hevosen selkä on tavallaan leveämpi heti siitä päältä lähtien, kun taas norsun selkä näyttää tosi kapealta ennen kuin se pyöristyy mahaksi ja korkeimpana on tietysti se selkäranka, vähän niin kuin lehmällä. En tosin tiedä onko tällä yhteyttä tuohon, ettei ne sovellu ratsastukseen, mutta huomasin vain kuvia vertaillessa.

      Ja tosiaan koulutusmetodit sirkukseen ja elefanttiratsastukseen on samat ikävät 🙁

  • En ole koskaan käynyt norsusafarilla enkä varmaan tule koskaan käymäänkään, sillä matkoilla olen todella tarkka kaikenlaisista aktiviteeteista joihin liittyy eläimiä. Aina näin ei ole ollut, voin myöntää, mutta onneksi tietoisuus leviää ja aina voi muuttaa tapojaan kohti parempaa.

    Nämä ovat kuitenkin hieman hankalia kysymyksiä, sillä eläimet tuovat paikallisille elannon. Jos aiemmasta tavasta hankkia elanto jouduttiin luopumaan, uusi piti kehittää – ja nyt näyttäisi siltä, että pitäisi vielä keksiä jotain muuta. Matkailijatkin alkavat olla pikkuhiljaa valveutuneempia ja uskon, että kohta erilaisillä eläinaktiviteeteilla (ratsastukset, eläintarhat yms.) tulee olemaan tiukat paikat kun matkailijat eivät halua enää syynätä niihin rahaa. Eläimet voivat toki olla bisneksessä mukana, mutta millä tavoin? Se onkin tärkeä kysymys. Norsuratsastelun sijaan kyseessä voisi olla vaikka norsujen hoitopaikka, vanhankoti tms.(tämmöisiä käsittääkseni jo on), joissa matkailijat voivat vierailla katselemassa, kuuntelemassa eläimistä, niiden oloista ja hoitamisesta ja lahjoittaa rahaa. Paikallisia toimijoita pitäisi kuitenkin pystyä kouluttamaan ja informoimaan norsuratsastuksen negatiivisista puolista ja kuinka se saattaa vaikuttaa myöhemmin myös heidän tulonsaantiin- mutta kuka sitten on kiinnostunut kouluttamaan ja auttamaan heitä tienaamaan rahaa “eettisemmin”, on taas toinen kysymys..

    Nämä ovat tärkeitä aiheita puhua ja valistaa, sillä moni ei todellakaan ole tietoinen tai ei edes välttämättä tajua ajatella, että norsulla ratsastuksesta voisi olla jotain haittaa kyseisellä eläimelle (en esimerkiksi itse ollut tietoinen tämmöisestä ollenkaan). Monilla eläinten oikeuksien puolustajilla valitettavasti vaan välillä homma menee yli ja hirveäksi syyttelyksi (en tarkoita nyt sinua, vaan yleisesti), joka saattaa karkoittaa kuuntelijat. Oikeanlaisesta näkökulmasta lähestyminen onkin kaiken A ja O. Hyvä kirjoitus, jaan tätä eteenpäin!
    Anne | Metallia Matkassa recently posted…Seikkailemassa TalosaaressaMy Profile

    • Annika says:

      Maailmaa muuttuu koko ajan ja tulonlähteet sen mukana. Niin kuin mainitsin, haluaisin sen viestin leviävän, että eläimistä voi saada tuottoa ilman niitä hyväksikäyttämättä, sillä niin kuin monessa paikkaa jo tehdään, ihmiset ovat valmiita maksamaan ihan vain niiden katsomisesta, ilman mitään aktiviteetteja. Ja etenkin norsujen hoitokodit/eläkekodit jne olisi todella hyvä vaihtoehto. Työllistävät paikallisia, kiinnostavat turisteja. Rahantulo jatkuu, mutta eläimet voi hyvin. On onneksi olemassakin jo organisaatoita, jotka valistavat paikallisia toimijoitakin tästä vaihtoehdosta ja se on hienoa se! Aikaavievää varmasti, aina kun on asenteiden muuttamisesta kyse, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.

  • Sarifly says:

    Todella hyvä kirjoitus! Tuli itselle yllätyksenä toi, että norsuilla ei selkä kestä ihmisen painoa. Oon pienestä lähtien haaveillut norsulla ratsastamista, mutta ei oo käyny pienessä mielessäkään, että niiden norsujen koulutukset olis niin rankkoja ja niiden selkä ei kestä ihmistä, vaikka ovatkin niin isoja. Mutta nyt tiedän ja vaikka pienestä lähtien olen haaveillut, niin en kyllä enää halua vaikka mahdollisuus olisikin! Todella hyvä on, että näistä asioista kirjoitetaan, jotta tietoisuus leviää. Ja vaikka jotkut tämän lukeneet kohauttavat olkapäitään ja ajattelevat itsekkäästi “oon aina halunnut kokeilla norsulla ratsastamista, ei se varmaan haitaksi ole jos minä kerran kokeilen” niin varmasti myös löytyy ihmisiä, jotka eivät ole kokeilleet norsulla ratsastamista ja ovat pienestä lähtien haaveilleet, mutta lukiessaan/kuulessaan tästä luopuvat siitä haaveesta. Ensimmäistä kertaa kävin pari vuotta sitten Korkeasaaressa ja vaikka siellä kohdellaan (tietääkseni) eläimiä hyvin, niin kyllä säälitti kun villieläimet joutuu asumaan häkeissä. Tiikeri lontusteli koko ajan vaan samaa ympyrää, vaikutti vähän kyllästyneeltä ja stressaantuneelta. En tiedä, haluanko enää käydä siellä tai missään muussakaan eläintarhassa. Mutta yritetään rakentaa maailmasta pala palalta parempi paikka ja ensimmäinen askel on tajuta mitä ympärillä tapahtuu ja tuoda muiden tietoon vääryys, jota kohtaa missäkin.

    • Annika says:

      Kiitos Sarifly kommentistasi! Ja etenkin kiitos loistavasta asenteestasi ja kyvystäsi pistää muiden hyvinvointi omien mielitekojen edelle, varmasti löytyy nimittäi niitäkin jotka ajattelisi niin kuin sanot tuolla “no ei se nyt haittaa jos minä kerran kokeilen..”-tyylillä.
      Mulla kans hiljalleen alkoi eläintarhat tökkiä vuosia sitten ja tuntui jotenkin juuri oman edun tavoittelulta käydä katsomassa leijonaa, jonka pitäisi elää laajalla savannilla eikä häkissä.
      Allekirjoitan sataprosenttisesti tuon sun viimeisen lauseen!! Loistavasti sanottu.

  • Oli niin hienosti kirjoitettu teksti, että oli pakko jakaa linkki mun blogin facebooksivuilla. Et varmaan pane pahaksesi. Yritän miettiä miten kirjoittaisin itse vastuullisen matkailun teemoista kuulostamatta saarnaavalta ja jeesustelevalta ja se tuntuu todella haastavalta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

CommentLuv badge