Elämää planeetan kylmimmässä pääkaupungissa

15596910614_e6a56f3334_o

Tunteet ovat ehkä käyneet astetta kuumempina meneillään olevan #ReilutBlogit-kampanjan myötä, mutta luontoäiti on pitänyt huolen siitä, ettei homma kiehuisi liiaksi. Viime viikonloppuna Ottawa oli aikuisten oikeasti ja yhtään liioittelematta koko planeetan kylmin pääkaupunki. Tämä ehkä on saavutus, jota en olisi halunnut olla paikan päällä todistamassa!

Elohopea ei valunut mitenkään ennätysmäisen alas, ‘vain’ -25 asteeseen, mutta se yksistään riitti peittoamaan useimmiten kylmimmän pääkaupungin titteliä pitävän Mongolian Ulan Batorin. Kauas taakse jäivät myös Helsinki keväisellä -5 asteella ja Reykjavikissa oltiin melkein plussan puolella (tässä vaiheessa talvea plussa-asteet ovat vain kaukainen muisto…Mitä silloin laitetaan päälle, vain yhdet kalsarit?). Ulan Batorissa asteita oli vain yksi enemmän kuin Ottawassa, mutta ei lainkaan tuulta (ja lisäksi lämpötilan ennustettiin nousevan -2 asteeseen).

Snow river

Ihan niin kuin pelkässä lämpötilassa (kylmätilassa?) ei olisi ollut tarpeeksi, Ottawassa tuiversi myös kamala tuuli. Eli oli -25 pakkasta ja tuuli 30-50km/tunnissa, mikä sai sään tuntumaan -38 asteiselta. Oli aivan helkkarin kylmää.

Tietysti aamulla en sen kummemmin katsonut säätiedotusta, tiesin kyllä että kylmää oli odotettavissa. Joten farkut jalkaan, takki päälle (ja siis tietenkin lakki, hanskat, huivi ja villasukat kuuluu vakiovarusteisiin 6 kk vuodesta) ja Nisun kanssa ulos. Ensin ajattelin, että no jopas on tosiaan vilpoisaa. Vein Nisun sen tykkäämälle suojaiselle polulle puiston viereen, mutta sellasen kymmenen minuutin kävelyn jälkeen alkoi olla jo sen verran kylmä, että käännyin takaisin. Ja sitten se iski, vastatuuli. Tässä postauksessa on nyt paljon superlatiiveja ja isoja lauseita, mutta jälleen kerran puhun täyttä totta yhtään liioittelematta; en ole koskaan ikinä eläissäni ollut niin kylmissäni, kuin tuolla polulla kotiin päin mennessä. En tuntenut tuulta niin kovasti sen mukana mennessä, mutta sitä vastaan taivaltaminen olikin toinen tarina.

Snow

Olisin juossut takaisin kotiin, mutta reisiini sattui niin paljon, että juoksemisen aiheuttama hölskyminen (cupcaket ja suklaa ne siellä heilui, ei mitään sen vakavampaa) sattui kahta kauheammin. En ollut edes jukoliste laittanut kalsareita alle! Jos vaatetuksella vuorattu vartaloni kärsi kylmästä, niin kyllä kasvojakin pakkanen nipisteli aika ikävästi. Nisu, tuo lunta rakastava karvavuorella varustettu pakkasenkestävä pallero, sekin luovutti ja nosteli tassujaan hyvä ettei yhtä aikaa kaikkia, joten nappasin sen syliin ja kävelin kotiin niin nopeasti kuin vain pystyin.

Snow Nisu

Kotiin päästyäni pohdin mielessäni, että ihanko oikeasti kestän vielä yhden talven tämän jälkeen niin kuin suunnitelma tällä hetkellä on. Ei ole kauaakaan, kun tarkoitus oli vaihtaa lumet viherkenttiin ja vaihtaa maisemaa loppuvuodesta, mutta hitsi vie kun työkuviot menee niin mielenkiintoiseksi, että eihän täältä malta lähteä! Kyllä pitää olla ongelmat.

Snow morning

Talvinen auringonnousu ja sateenkaari!

Ongelmia on kyllä ollut itäisessä Kanadassakin, siis nimenomaan talveen liittyen. Itäisen rannikon provinsseihin kun tupsahti 80 senttiä lunta yhden myrksyn (1-2 päivää) aikana. Täältä voi katsoa videon siitä, miltä näyttää tuollainen lumimäärä jo entisen lisäksi sekä miltä tuntuu avata ovi ja huomata, ettei talosta pääse pois… Tuohon verrattuna Ottawan ‘pikkupakkaset’ ei siis ole haitta eikä mikään, mutta musta kyllä tuntuu, että tuollainen lumimäärä olis suotavampaa kuin tämä lamauttava pakkanen. Loppukevennyksenä vinkkaan vielä mun luisteluvideosta Ottawan Winterludesta, tallensin siis videomateriaalia luistinten päällä – Saavutus sekin.

Winter portrait

Mutta ei hätää sään suhteen, on täällä nyt jo lämmennyt -14 asteeseen ja maailman kylmimmän pääkaupungin titteli on jo kauas kadonnut. Elämä ja haaveilu lämpimämmästä asuinpaikasta jatkuu.

9 Comments

  • Annika says:

    hehee, ehkei tää Helsinki niin paha paikka olekaan. Täällä on myöskin tuuli tuivertanut alkuviikosta ihan liikaa, muttei olla sentään noin pahoihin pakkaslukemiin päästy. Täytyy sanoa, että kyllä tää Suomen talvi tuntuu kylmältä monen vuoden tauon jälkeen, joten en edes halua kuvitella sitä Ottawaa 🙂

    • Annika says:

      No ei ainakaan viime viikonlopun sään perusteella 😀 Mutta sulla on tosiaan kokemuksia ‘hieman’ lämpimämmistä talvista viime vuosina, joten ehkä se Helsinkikin tuntuu ekstra kylmältä nyt 😀

  • Hieman tuntuu kaukaiselta nuo pakkaset täällä 30 asteen Vietnamissa, mutta kolme vuotta sitten tein Nokialla yhdenlaisen henkilökohtaisen pakkasennätyksen: kävin juoksemassa puolen tunnin lenkin -23,9 asteessa.
    Esa | Reissuesan matkablogi recently posted…Otres-ranta, Sihanoukville ja Kep, KambodzaMy Profile

    • Annika says:

      Ah ai ihana, +30 olis aika mahtava just nyt. Täällä on sama numero, mutta pakkasen puolella…Miten voikin kaupunki olla näin kylmä?? Aika viileet juoksukelit sulla on kyllä ollut!

  • Laura R. says:

    Vissiin täytyis laittaa sananlaskut uusiksi… “Kanada opettaa” ei vaan kuulosta yhtään niin uhkaavalta kuin “Siperia opettaa” 😀 Täällä on kyllä ollut iisi ja vähäluminen talvi, enkä usko että enää tuleekaan mitään kovia pakkasia *koputtaa puuta*. Kesää odotellessahan nää päivät tässä soljuu… 🙂

  • Soile says:

    No huhhuh! Itse palelin aamulla +23c (tuuli aika kovaa), tällä hetkellä en edes pysty kuvitella miltä OIKEA kylmä tuntuu. Taidanpa jäädä tänne ainakin muutamaksi vuodeksi vielä 😉
    Soile recently posted…Mardi Gras-juhlatMy Profile

    • Annika says:

      Palelit +23 asteessa 😀 Voe hyvänen aika. Käy Kanadassa hetki tässä talven tienoilla (eikä missää Vancouverissa, jossa vitsin kirsikkapuut kukkii jo) niin voi olla että sun nykyiset lämpötilat tuntuu liian kuumilta 😀

  • Ansku BCN says:

    Aikamoinen talven ihmemaa :D. Mä taidan olla niin kermape–e, että en tarkenisi!
    Ansku BCN recently posted…Paluu PortugalistaMy Profile

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

CommentLuv badge