Brittiläisessä Kolumbiassa vietetään nyt pitkää viikonloppua, eli maanantai on vapaapäivä ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivän kunniaksi. Minä otin siihen päälle vielä pari ‘personal days’ eli ei varsinaisia lomapäiviä, mutta vapaapäiviä kuitenkin ja pidensin viikonloppua vielä entisestään. Olihan muuten aika mukava herätä perjantaiaamuna ja suunnata metsälenkille töihin raahautumisen sijaan.
Perjantaipalaverissa istumisen sijaan nautin raikkaasta metsän tuoksusta ja auringonsäteistä, jotka pilkistelivät puiden välistä lähes taianomaisesti. Järvi höyrysi lisäten hieman mystistä tunnelmaa perjantaiaamuuni ja näin jälkeenpäin voin todeta, että olipa ihana olla hetken aikaa luonnossa miettimättä yhtään työjuttuja, jotka usein tunkevat mieleeni unissakin.
Näissä maisemissa kävellessä muistui ihan mieleen kolmen vuoden takainen Tour de Mont Blanc vaellus ja aloin jo haaveilemaan uusista pitkän matkan vaelluksista Euroopassa. Siinä oli jotain miellyttävän simppeliä, että koko päivän ainoa tehtävä on vain kävellä seuraavaan kylään, jossa majapaikka odotti. Nyt onkin mielessä jo pitkä lista patikkareiteistä tulevaisuutta varten!
Luonnonrauhasta nauttiminen on kyllä parasta terapiaa ja onneksi tämäkin metsäpolku löytyy vain viiden kilometrin päästä kotoa, Alice Lake Provincial Parkista. Aina ei siis tarvitse mennä kovinkaan kauas irtautuakseen arjesta – tässäpä hajatelma, joka on itselleni hankala käsite!
Pitkä viikonloppuni vain jatkuu, mutta aurinkoinen sää on valitettavasti loppunut. Sateisen harmaa sää ei sekään tunnu kovin kamalalta, sillä kotoa löytyy nyt lämmintä glögiä ja pipareita, jotka ovat aivan omiaan tähän säähän vaikkei ihan vielä joulukausi olekaan!
Minne sinä menet, kun kaipaat luontoterapiaa?
2 comments
Ihan mahtavia luontomaisemia teillä päin! Venetsiassa ei ehkä ihan tuollasia löydy, mutta Parco Bissuolan puisto on tässä mannermaalla meille lähin paikka (noin kilometrin päässä), jos halutaan metsän rauhaan. Toisaalta Dolomiittien vuoristomaisemat olisi myös ihan tuossa pienen ajomatkan päässä, ja näinä päivinä ne on olleet kauniin lumivaipan alla!
Ei näistä maisemista kyllä voi valittaa – Ainakaan aurinkoisella säällä 😉 Ja vitsi teillä on Dolomiititkin noin lähellä, en yhtään ajatellut että ne olis noin lähellä! Lumihuippuiset vuoret on kyllä ihan parhaita!