Hyvää marraskuuta! … Eh, yritin olla positiivinen, mutta kuulostaahan tuo aika oudolta, marraskuu ei varmasti monessa meissä herätä mitään positiivista. Ajattelin kertoa vähän kuulumisia, kun ei ole pitkään aikaan tullut postattua mitään tavallisia arkijuttuja. Ulkosuomalaisena – ja suht usein muuttavana sellaisena- on joskus myös vähän niin, että se kaveripiiri ja se oma yhteisö löytyy enemmänkin netistä eikä niinkään paikan päältä, joten tässäpä siis vastauksia perinteiseen “mitä kuuluu”- kysymykseen!
Täällä Squamishissa sataa niin maan…. reilusti, että en ole ikinä ollut tämmöisessä sateessa. Sataa siis pitkään (välillä päiviä putkeen ilman taukoa) ja lisäksi sataa ihan mielettömän voimakkaasti. Toissapäivänä oli ja tänään on taas sadevaroitus – en muista että Ottawassa olisi koskaan ollut rainfall warning, varoitukset oli enemmänkin lumeen ja kylmään säähän liittyviä. Tämän siitä siis saa, kun muuttaa (viileänlauhkeaan) sademetsään.
View this post on Instagram
Oikeasti positiivista on kuitenkin se, että sain vihdoin väliaikapäivityksen Kanadan kansalaishakemukseeni liittyen! Lähetin hakemukseni siis elokuun puolen välin tienoilla, enkä ole sen jälkeen siitä mitään kuullut. Aloinkin jo vähän hermoilemaan, että onkohan postikusti vienyt koko pakettia edes perille asti, kun ei tullut mitään vahvistusta. Tällä viikolla sitten vihdoin sain ilmoituksen, että hakemus on vastaanotettu, ja siinäpä se. Nyt ne siis vasta alkoivat käsittelemään sitä, kun se ensin 2,5kk odotti avaamista jossain.
Kirjoitinkin aiemmin siitä, kuinka helppoa Kanadan kansalaisuuden hakeminen oli. Kokonaisuudessaan prosessiin pitäisi kulua noin vuosi, eli vielä on reilusti aikaa jäljellä. En tosin tiedä, alkaako tuo aika vasta nyt kun ne käsittelevät sitä hakemusta, vai joko nuo 2,5kk odottelua laskettiin mukaan.
View this post on Instagram
Toinen positiivinen asia mikä tapahtui ihan äskettäin on se, että varasin Adamin kanssa matkan Ottawaan joulukuussa! Edellisessä postauksessa puhuinkin Adamin ja minun ammatillisten polkujen yhteisestä suunnasta, ja tällä kertaa ne vievät meidät samaan konferenssiin entisessä kotikaupungissa. Adam menee sinne yliopiston puolesta ja minä töiden puolesta, joten tämä oli vallan win-win-skenaario. Odotan jo innolla, olkoonkin että siellä tulee olemaan viheliäisen kylmää ja joulukuu on juuri se aika, jolloin lumi ei välttämättä vielä ole maassa, mutta syksy on kuitenkin jo taatusti takanapäin.
Nyt ei tarvi kuin Nisulle hoitopaikan meidän reissun ajaksi, sillä ne on tosi kiven alla täällä. Pitää jo ihan oikeasti ihmetellä, että miten paikassa, jossa on tosi paljon koiria, ei ole sitten myös läjäpäin tähän liittyviä palveluita. Tai no onhan täällä muutama hoitopaikka, mutta Nisu valitsee kaverinsa hyvin harkiten, eikä sitä voi oikein hyvillä mielin jättää tuntemattomien koirien kanssa hengailemaan.
View this post on Instagram
Nyt sateen hallitessa elämää, olen muistanut taas lukuharrastuksen! Jos jokin aktiviteetti sopii sateen kanssa yhteen, se on kyllä lukeminen – viltin alla sohvannurkaan käpertyneenä ja teekupin kera tietenkin. Oisko teillä suositella mitään hyviä kirjoja? Ottawassa asuessa vietin useimmat lounastauot vaeltaen ympäri isoa kirjakauppaa, mutta täällä Squamishissa ei ole kirjakauppaa niin tuntuu, että olen ihan pihalla uusista ja mielenkiintoisista kirjoista!
Mitäs teille kuuluu marraskuuhun? Onko joku onnellinen jossain aurinkoisimmissa maisemissa?
P.S Jos haluat seurata elämää Squamishissa vuorten keskellä, niin laitapa @annikarautiola Instagram seurantaan! Päivitän sinne paitsi kuvia, niin myös Instagram stories, joista Nisunkin voi bongata usein!