Heissan Kanadan pakkasista! Mahtava reissu on takana ja tästä varmasti irtoaa tarina jos toinenkin, joten valmistautukaa Väli-Amerikka painotteiseen blogiin lähtitulevaisudeessa. Tästä seikkailuista tuli, niin kuin yleensäkin, mahtavampi kuin osasin kuvitellakaan ja juttuja ja kuvamateriaalia riittäisi vaikka millä mitalla. En edes tiedä mistä aloittaa koko reissun purkaminen! Mutta jostain kai se pitää aloittaa, joten kurkistetaan reissun parhaisiin paloihin kuvien muodossa.
Vietimme loppujen lopuksi aika vähän aikaa Costa Ricassa pääkaupunki San Josen ulkopuolella. Tämä kaupunki ei todellakaan kuulu näihin parhaisiin paloihin, päinvastoin! Teimme kuitenkin pikamutkan Rincon de la Vieja-kansallispuistoalueelle, jossa olimme yötä ihanassa mökissä ikään kuin keskellä ei juuri mitään. Meidän logdge-alueelta löytyi ravitola, mökkejä, uima-altaita ja joku kylpyläkin siellä olisi ollut. Sekä tietysti ravintola, jossa tulikin herkuteltua. Anyway, Costan Rican parhaisiin paloihin lukeutuu tämä pieni lodge-alueemme Cañon de la Vieja ja sen vehreä ympäristö.
Koko reissun suosikkipaikkani taisi olla Isla de Ometepe Nicaraguassa, jossa tuntui että ihan kaikki on mahdollista. Ja myöskin samaan aikaan mahdotonta. Meidän majoituspaikka oli pieni ja rauhallinen, suojaisassa poukamassa sijannut pieni paratiisi. Mökin edessä oli riippumatto ja matkaa Nicaraguan järveen oli mökin ovelta ehkä sellainen 20 metriä. Tulivuori Maderas näkyi selvästi jonkin matkan päässä ja isompi Conception tulivuori kohosi takana vielä lähempänä. Koko saari oli aivan mahtava elämys, sinne matkustaminen etenkin. Paras paikka totaaliseen rentoutumiseen!
Granada oli Ometepen jälkeen suorastaan shokki, olihan se kaupunki jossa oli takseja ja busseja hevosten sijaan ja muutenkin ihmisiä vaikka kuinka. Granada on kuitenkin tosi nätti kaupunki, jossa on loputtomati värikkäitä taloja.
San Juan del Sur on täynnä länsimaalaisia matkaajia, hostelleja ja ravintoloita. Toisaalta oikein mukavan helppo kohde Nicaragualaisittain ja myös aivan uskomaton paikka auringonlaskujen ihailuun! Illat tuli vietettyä jonkun ravintolan terassilla piñakoladoja juoden ja taivastellen näitä auringonlaskuja.
Parhaisiin paloihin lukeutuu tietenkin myös matkaseura! Mitäs se matka olisi ilman kaveria? Ystävänpäivää oli muuten hyvä viettää San Juan del Surissa sateenvarjodrinkkejä juoden tämän neidon kanssa!
Että tällaista näin ensialkuun! Lisää seuraa varmasti 🙂
17 comments
Kuulostaa ja näyttää upealta! Jään innolla odottelemaan jatkokertomuksia 😉
Jee, jatkokertomusta on luvassa ihan piakkoin 🙂
Näyttää upelta! Rakastan vuoria ja auringonlaskuja 🙂 riippumattokin olis kyllä kiva ^^
Maarit, nyt ei muuta kuin Ometepelle, sieltä saat noita kaikkia 😉
Komppaan Maaritia, vuoret ja auringonlaskut on ihan parhaita. Ja noi värikkäät talot myös!
En voi olla kuin samaa mieltä Kea! Nuo oli ihania taukoja tähän talveen, nyt ulkona tuiskuttaa lunta niin pirkuleesti, ettei voisi tuntea olevansa kauempana noista maisemista.
Yhdyn edellisiin kommentoijiin ja jään odottelemaan jatkokertomuksia! 🙂
Kuulostaa hyvältä, ja jatkoa seuraa 🙂
Näyttää niiiiiiiin ihanalta!!!
Jenna, se oli aivan mahtavaa. Nicaragua on todella kaunis maa!
Oi vitsi miten upean näköistä, erityisesti iso sydän noille Granan värikkäille taloille!
Niinpä Inka! Ajattele jos Suomessakin ois yhtäkkiä ihan villin värisiä taloja 😀 Jaksais talvenkin paremmin!
Oih, nayttaa aivan ihanalta! Kuten muutkin, innolla jaan odottelemaan jatkokertomuksia!
Apua, tässähän nyt on kohta kauhea hinku heittää kaikki kuvat ja tekstit maailmalle 😀 Jos tässä vähän koettais itseäkin hillitä, mutta kohta tulee taas lisää ja sitten niistä ei loppua taida tullakaan, heheh 🙂
Sulta löyty paljon hehkeempi “kaverikuva” ku multa! 😀 Pitää tosiaan jossain vaiheessa vaihella noita kuvia, mulla taitaa löytyä luonnollisestikin enemmän kuvia susta ku itestäni 🙂
Hahah, mullahan on monta loisto-otosta! Irvistelinkin sille sun blogin kuvalle, miten oonkin saanut naamani niin kieroon ja miten oot just ottanut oikealla hetkellä kuvan 😀
[…] Ricassa pyörähdin vuosi sitten pikaisesti matkalla Nicaraguaan ja se vaikutti sellaiselta kohteelta, että sinne pitäisi päästä takaisin. […]